Mielipiteet

Pohjanmaan yritykset tuomitsevat laajalla rintamalla poliittiset lakot yhteisessä kannanotossaan: ”Aiheutetaan suurta vahinkoa”

Pohjanmaan kauppakamarin Kokkola-Pietarsaaren teollisuusvaliokunnan kannanotto: Poliittisilla lakoilla aiheutetaan suurta vahinkoa.

Kirjoittajat: Jukka Karhula, teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Paula Erkkilä, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari.

Teollisuusvaliokunnasta: Jonny Asplund, Jake Rakennus Bygg Ab, Jonathan Fröjdö, Oy Tara-Element Ab, Markus Hellström, Snellman Oy Ab, Roger Holm, Herrforskoncernen, Maria Höglund, Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Markus Jansson, ITR Finland Oy, Michael Johansson, El-Ho Oy Ab, Stefan Kaptens, Ab Rani Plast Oy, Dan Liljeqvist, Herrmans Bike Components Oy Ab, Andreas Lindén, Kirfer Oy Ab, Tommy Löfs, Löfs Ab Oy, Manu Myllymäki, Keliber Oy, Fredrik Olaussen, Oilon Oy, Thomas B. Pettersson, OSTP Finland Oy Ab, Sakari Pisilä, Koncentra Pistons Oy, Pertti Salo, SK Protect Oy, Christian Sundqvist, Ekeri Ab Oy, Daniel Sundqvist, Sundström Ab Oy Entreprenad, Jan-Henrik Svensson, Beamex Oy Ab, Gina Tallqvist, Tallqvist Ab Oy, Jan Torrkulla, Mirka Ab, Miika Uusitalo, Yara Suomi Oy, Tommy Wikman, Eur-Mark Oy Ab

Pohjanmaan kauppakamarin Kokkola-Pietarsaaren yhteinen teollisuusvaliokunta tuomitsee ensi viikon poliittiset lakot. Pohjanmaan kauppakamarialueella lakon piiriin joutuu 55 teollisuusyritystä. Poliittisilla lakoilla ammattiliitot vastustavat maan hallituksen sosiaaliturva- ja työmarkkinauudistuksia.

Hallituksen uudistuksissa on kyse laajasta kokonaisuudesta, jossa samanaikaisesti pyritään uudistamaan lakkoilun pelisääntöjä, edistämään paikallista sopimista ja vientivetoista työmarkkinamallia sekä uudistamaan sosiaaliturvaa. Tavoitteena on saada Suomen talous kasvuun ja työmarkkinat toimimaan. Edellisten mielenilmausten hintalappu nousi EK:n arvioiden mukaan yli 300 miljoonaan euroon. Lasku kasvaa jokaisen uuden mielenilmauksen myötä. Ammattiyhdistysliikkeen tapa osoittaa mieltä pääministeri Petteri Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan on ylimitoitettua.

Suomessa on käynnissä ylisukupolvinen syrjäytymiskierre ja heikompi työllisyysaste kuin muissa Pohjoismaissa. Nykymallilla näitä ei ole saatu ratkaistua ja siksi on uusien keinojen aika. Etlan mukaan Suomessa on kannustinloukussa 50 000–100 000 työtöntä, joiden ei kannata rahallisesti ottaa töitä vastaan.

Nyt kaavaillut uudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin maltillisia, ja niillä on vahva tuki läpi yrityselämän. Muualla on tehty merkittävästi rohkeampia uudistuksia, mikä on nostanut näissä maissa työllisyysastetta sekä vahvistanut yritysten ja kansantalouksien kilpailukykyä. Suomen ja seudun kannalta tämä työrauhan rikkoutuminen vaikuttaa myös negatiivisesti investointipäätöksiin. Investointien suuntautuminen muualle on tappio suomalaiselle työntekijälle ja julkiselle taloudelle. Poliittiset lakot ovat vastoin Suomen etua ja vahingoittavat työllistäviä yrityksiä.

Teollisuudesta muistutetaan, että kenenkään ei ole pakko osallistua ulosmarsseihin, lakkoihin tai muihin ay-liikkeen tempauksiin. Suomessa on lakko-oikeus, mutta ei lakkovelvoitetta. Jos työntekijät haluavat tulla töihin, työpaikoilla voidaan tehdä työtä normaalisti. Jos ammattiliittoon kuuluva työntekijä ei noudata liiton julistamaa lakkoa, voi tällä olla ainoastaan yhdistysoikeudellisia seuraamuksia eli esimerkiksi työntekijä erotetaan ammattiliitosta. Liittoon kuulumattomalle työntekijälle ammattiliitto ei voi kohdistaa seuraamuksia.

Poliittiset lakot kohdistuvat hallituksen uudistuksiin, mutta laskun maksavat yritykset menetettyinä tuloina. Parin päivän lakko aiheuttaa yritysten toimintaan kestoaan pidemmät katkot toiminnan alas- ja ylösajamisen kautta. Asiakkaan näkökulmasta toimitusketjujen epävarmuus on ei-toivottavaa ja on helpompaa ostaa yritykseltä, joka toimittaa sen mitä lupaa. Asiakkaalla on vaihtoehto ostaa tarvitsemansa tuote tai palvelu myös muulta kuin suomalaiselta yritykseltä.

Viime kädessä lakoilla vahingoitetaan lakkolaisten omia työpaikkoja. Teollisuusvaliokunta näkee, että Suomen tulee työrauhassa päästä kilpailijamaiden tasolle. Aina kun viennin toimintaa ehdoin tahdoin heikennetään, on lopullinen kärsijä suomalainen työntekijä. Näillä uudistuksilla hallitus pyrkii parantamaan suomalaisten työmarkkinoiden toimivuutta, niin että yritysten olisi helpompaa palkata työntekijöitä ja yhä useammalla olisi työpaikka.