Paikallisuutiset

Huipulla voi käydä vain kerran: Anders Virtanen tuomarina agilityn MM-kisoissa

Miltä tuntuisi, jos pääsisit harrastuksesi kanssa maailman absoluuttiselle huipulle, mutta saisit osallistua vain kerran?

Pedersören Sandsundissa asuva Anders Virtanen tietää, miltä se tuntuu. Hän toimi tuomarina toissa viikolla Tshekeissä järjestetyissä agilityn maailmanmestaruuskilpailuissa.

Lajin säännöt ovat vain armottomat: kerrasta poikki. MM-tuomarointi on ainutkertainen tapahtuma.

– Once in a lifetime [kerran elämässä], Anders Virtanen vahvistaa.

Pitkän työn unelmatavoitteeseen tehnyt Virtanen on toki edelleen maailmalla kysytty agilitytuomari, mutta nyt odottavat muunlaiset kansainväliset arvokilpailut.

Agility on suosittu koirien ja ohjaajien esteratakilpailu, jossa koiran on selvitettävä 15–22 erilaista estettä mahdollisimman virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti.

Koiran on osuttava tassullaan kontaktiesteisiin, kiipeiltävä, ylitettävä hyppyesteitä ja muureja, mentävä renkaan ja tunneleiden läpi ja selvitettävä pujottelurata. Pummeista tulee virhepisteitä.

– Jos koira tekee ihan puhtaan radan eikä tule mitään estevirheitä, nopein koira tietysti voittaa. Agility on esteratsastuksen tapainen taito- ja nopeuskilpailu, Virtanen kertoo.

Koirat voivat olla tosi nopeita. Onko jalkapallosta tuttua videotarkistusta käytössä?

– Ei vielä, mutta ehkä tulevaisuudessa on. Koirien nopeus kasvaa koko ajan, ja vaikkapa niiden osumista kontaktipintaan on joskus todella haasteellista nähdä. Nopeimmat koirat etenevät yli kuusi metriä sekunnissa. Skarppina pitää pysyä koko ajan.

Tämä on kyllä herrasmieslaji, ja tässä pitää käyttäytyä.

Tavallisissa kisoissa tuomari vastaa päätöksistään yksin. MM-kisoissa hänellä oli tukenaan kentän laidalla avustava tuomari.

Tuomari voi vaikuttaa myös omiin työoloihinsa parilla tavalla. Hän suunnittelee tuomarointiratansa aina itse. Samalla hän pääsee valitsemaan strategiset kohdat, joista hän voi mahdollisimman helposti tarkkailla kaikkia radan osia ja esteitä. Koirakon rinnalla juoksemisesta ei tulisi mitään.

– Hyvin suunnitellulla radalla ei tarvitse hirveästi liikkua.

Kilpailevan koirakon toinen osapuoli on ihminen. Syntyykö hänen ja tuomarin välillä eripuraa tuomioista?

– Tämä on kyllä herrasmieslaji, ja tässä pitää käyttäytyä. Mitään huutamista ei esiinny, Anders Virtanen toteaa.

Hän on toiminut agilitytuomarina vuodesta 1995. Itse harrastuksen hän aloitti perheen kultaisen noutajan kanssa vuonna 1989, jolloin agility oli vielä nuori tuttavuus Suomessa. Anders Virtanen on myös pietarsaarelaisittain lajin isä.

– Olin perustamassa agilityjaostoa Pietarsaaren Kennelseuraan. Toimin nyt seurassa kouluttajana ja periaatteessa kilpailen itsekin, mutta nyt on tullut pitkää kisataukoa. Tuomarointi vähentää kilpailuja, joihin voisin osallistua.

Perheessä on tällä hetkellä kolme bordercollieta, joita pidetään yhtenä parhaista roduista juuri agilityyn.

– Ne ovat nopeita, vikkeliä, motivoituneita ja oppivat nopeasti. Niillä on taipumusta lajiin.

Perheeseen kuuluu lisäksi myös yksi kooikerhondje-rotuinen koira.

Kun hankitaan koira, hankitaan kotikoira. Agility tulee sitten bonuksena.

Agilitya harrastuksena suunnittelevalle Virtanen antaa yhden tärkeän neuvon.

– Kun hankitaan koira, hankitaan kotikoira. Agility tulee sitten bonuksena. Pitää aina muistaa, että koiran pitää toimia arkielämässä ja tulla toimeen perheen kanssa.

Koira tietää, milloin lähdetään töihin.

– Kyllä ne tuntevat tien koirakentälle tai halliin, ja yleensä vinkuna alkaa, kun ne tietävät että kohde lähestyy.

– Ne huomaavat myös, milloin ollaan kilpailussa. Yleensä se on ihminen, joka hermostumisellaan tästä viestittää. Koirat ovat tosi viisaita eläimiä, sillä ne huomaavat ihmisen mielenliikkeet.

Agilityssä ei kilpailla rahasta, vaan maineesta, mitaleista ja kunniasta. Pietarsaaressa hammaslääkärivastaanottoa pitävä Anders Virtanen pitää tätä yksinomaan terveellisenä, ettei laji ajaudu väärään suuntaan.

– Agilityliitto kuuluu Suomen olympiakomiteaan, kuten Suomen kennelliittoonkin. Tämä on urheilulaji, jossa on myös dopingsäännöt. Koiralle ei saa esimerkiksi antaa mitään särkylääkettä, joka peittäisi sen vammat.

Tshekin Liberecissä pidettyihin MM-kisoihin osallistui 660 koirakkoa 43:sta eri maasta. Anders Virtasen tuomariurakka kesti neljä päivää. Kokemus oli luonnollisesti ikimuistoinen.

– Olen vasta viides suomalainen tuomari MM-kisoissa, joita on järjestetty kolmisenkymmentä vuotta. Se on ollut vuosikausien unelma ja matkan varrella kehittynyt pitkäjänteinen tavoite. Pitää olla nöyrä, koska maailmassa on paljon hyviä tuomareita.

Virtanen on toiminut agilitytuomarina 22 maassa, joista kaukaisin on Japani.