Paikallisuutiset

Pohjalaisvesistöt kaipaisivat sadetta – jatkuva kuivuus aiheuttaa jokiin pieniä virtaamia ja kalat kärsivät

Emilia Kallioinen

Jokien ja järvien vedenpintojen lasku jatkuu. Myös virtaamat pienevät entisestään.

Erityisen pieniä virtaamat ovat vähäjärvisissä jokivesistöissä kuten Kruunupyynjoessa, jossa virtaama on tällä hetkellä vain 0,6 kuutiota sekunnissa. Lestijoen virtaama on 3 kuutiota sekunnissa ja Perhonjoen 4,5.

– 80-luvulta eteenpäin mitatuissa tuloksissa on Lestijoen suurin virtaama ollut 190 kuutiota ja pienin 1,3. Virtaaman vaihtelut ovat siis valtavia, kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen järvien säännöstelyissä siirryttiin toukokuun puolivälissä lupaehtojen mukaisiin minimijuoksutuksiin. Tästä huolimatta järvien pinnat ovat edelleen 5–40 senttimetriä ajankohdan normaalitasoa alempana. Perhonjoen vesistöalueella sijaitseva Patanan tekojärvi on 40 senttimetriä ajankohdan keskiarvojen alapuolella ja Venetjoen tekojärvi taas 20 senttimetriä.

Pitkään jatkunut kuivuus aiheuttaa ongelmia. ELY-keskuksen Rautio kertoo, että vaarassa ovat vesieliöt.

– Vesi lämpenee helpommin, kun sitä on vähemmän. Lämmin, seisova vesi ei ole kaloilla viihtyisä paikka, sanoo Rautio.

Koska virtaamia on kohtuullisen vähän, voidaan sillä säästyä sinileväalueiden leviämiseltä. Harmikseen veden lämpö kuitenkin edistää leväkukintoja.

Vesistöjen kuivuuden taustalla on helteinen sää ja kesän vähäsateisuus. Toukokuun poikkeuksellisen kuivuuden jälkeen kesä- ja heinäkuun vähäiset sateet eivät ole parantaneet tilannetta lainkaan.

Pienillä sademäärillä ei vielä ole vaikutusta vesistöjen tilanteeseen, sillä vesi imeytyy ensiksi kuivuneeseen maaperään ja vasta maavarastojen täytyttyä se valuu vesistöihin.

Lähipäiviksi sääennusteet lupaavat edelleen poutaa ja hellettä.