Paikallisuutiset

Presidenttiehdokas Olli Rehn Pietarsaaressa: ”Ei edellytyksiä poliittisiin Venäjä-suhteisiin”

Nato-ratkaisuissa hän tukeutuu puolustusvoimien asiantuntemukseen.

Kansalaisliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn vieraili kampanjansa puitteissa kahvila Fiikassa Pietarsaaressa torstaina.

Ilmassa oli vanhaa kunnon tupailtahenkeä, sillä tilaisuuteen varattu kahvilan kolkka oli sangen täynnä väkeä.

Ehdokasta saatteli ja hänen puolestaan puhui kaksi vanhempaa valtiomiestä, rkp:n pitkäaikainen kansanedustaja Pehr Löv sekä saman puolueen puheenjohtajanakin toiminut moninkertainen ministeri Ole Norrback. Rkp ei aseta omaa ehdokasta.

Rehn vastaili yleisön kysymyksiin rauhalliseen tyyliinsä sekä suomeksi että ruotsiksi.

PS haastatteli Olli Rehniä tilaisuuden päätteeksi tasavallan presidentin tehtäväpalettiin kuuluvista asioista. Kysymykseen, milloin hän arvioi Suomen ja Venäjän suhteiden palautuvan normaaleiksi, Rehn vastasi näin:

– Venäjä on omilla toimillaan, käynnistämällä laittoman ja brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa, eristänyt itsensä kansainvälisestä yhteisöstä ja varsinkin länsimaista.

– Nykytilanteessa ja näköpiirissä olevana aikana ei ole edellytyksiä poliittisiin suhteisiin. Käytännön asioita hoidetaan rajavartioston ja tulliviranomaisten ja muiden toimesta kyllä.

– Nyt on olennaisinta päättäväisesti tukea Ukrainaa, joka taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta. Ukrainan puolustustaistelu määrittää hyvin pitkälle, vuosiksi tai vuosikymmeniksi turvallisuusjärjestyksen.

Hän kuvaili Venäjän historian olleen 500 viimeistä vuotta tsaarinvaltaa ja isovenäläistä imperialismia Iivana Julmasta Pietari Suureen ja Josif Stalinista Vladimir Putiniin.

– Se on ollut autoritäärisen vallankäytön historiaa. Välillä on ollut lyhytaikaisia yrityksiä demokratisoitumiskehitykseen, mutta ne ovat kaikki epäonnistuneet. Ei pidä olla sinisilmäinen, pitää nojata kylmään realismiin, Olli Rehn lausui.

Kysymykseen Suomen Naton toimiin osallistumisen rajoista Rehn totesi, että Suomen kannattaa olla normaali ja tarvittaessa aktiivinen Naton jäsenmaa sekä päätöksenteossa että toiminnassa.

Suomen nykylait eivät salli ydinaseiden sijoittamista maaperällemme, eikä niitä Olli Rehnin mukaan kukaan ole Naton puolelta tarjoamassakaan.

Naton esikunta- ja tukikohtakysymyksiin sekä Suomeen sijouttuviin liittouman joukkoihin hän ei suoraan ottanut kantaa, mutta halusi muistuttaa, että Natossa päätökset tehdään koko liittokunnan yhteistyönä.

– Haemme sellaisia ratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat suomalaisten turvallisuutta.

Puolustushallinnossa selvitellään, millaisia valmiusjoukkoja Suomen olisi mahdollista muodostaa Naton tarpeisiin. Isossa roolissa tässä olisivat reserviläiset.

– Tässä asiassa olen kuunnellut sekä sotilaita että puolustushallintoa, ja sitä valmistellaan nyt asiallisesti kaikessa rauhassa ja hyvä niin.

Olli Rehn toteaa Suomen puolustuksen perustuvan laajaan reserviin, ja siitä tullaan pitämään kiinni.

– Mutta on mahdollista löytää erilaisia muotoja, joissa pysyvien ammattisotilaiden ja normaalireservin välissä voidaan kouluttaa valmiusjoukko, jollaisia meillä on tähänkin asti ollut kansainvälisissä ja eurooppalaisissa rauhanturvatehtävissä. Meillä on jo kokemusta siitä, miten tällaisiin tehtäviin rekrytoidaan ihmisiä.

Muutoksia joukon mandaattiin ja tehtäviin voi Rehnin mukaan tulla. Hän tukeutuu puolustushallinnon asiantuntemukseen.

– Tässä kannattaa kuunnella aika lailla sekä puolustusvoimien asiantuntijoiden että muiden sotilaiden näkemyksiä.