Paikallisuutiset

Pietarsaaren lukioissa vieraillut Anna-Maja Henriksson pitää Suomen opintotukea anteliaana

Pietarsaaren lukiolaiset tenttasivat opetusministeriä tämän kouluvierailukiertueella. Kysyjien mielestä vastauksiin jäi toivomisen varaakin.

Kun lukiolainen Unna Rannisto avaa pelin ja esittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp) kysymyksen, sen aihepiiri ei yllätä viime päivien keskustelua seuranneita.

– Miksi asumistukea leikataan? Tullaanko asumis- ja opintotuki yhdistämään?

Ministeri aloittaa vastauksensa kertaamalla Suomen talouden tilaa, velkaantumisastetta ja kasvavia korkomenoja.

– Mitä enemmän velkaa otetaan, sitä enemmän tulee teidän ikäpolvellenne maksettavaa tulevaisuudessa, Henriksson sanoo.

Hän viittaa hankalaan tilanteeseen, jonka takia hallitus joutuu käymään kaikki säästökohteet läpi. Asumistuen vuosikustannukset valtiolle ovat kaksi miljardia euroa vuodessa. Tukea ei lakkauteta, mutta sitä alennetaan tietyllä laskukaavalla.

Opinto- ja asumistuen yhdistämiseen hän ei pysty tällä hetkellä vastaamaan. Opintotukiuudistus tulee kuitenkin hallituksen pöydälle tällä vaalikaudella.

– Voi sanoa, että Suomessa on juuri nyt aika antelias opintotukisysteemi. Kun vertaamme Suomea esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan, niin Suomen yhteinen opintotuki ja asumistuki on jopa korkeammalla tasolla kuin muissa pohjoismaissa.

Meneillään on ministeri Henrikssonin vierailu Pietarsaaren lukiossa ja Jakobstads gymnasiumilla. Kouluvierailuja hän on ilmoittanut tekevänsä jatkossakin eri puolilla Suomea.

Maanantaina hän oli molempien Pietarsaaren lukioiden oppilaskuntien edustajien tentissä.

Unna Rannisto on tilaisuuden jälkeen kohtuullisen tyytyväinen Henrikssonin vastaukseen.

– Olisin tietenkin toivonut saavani tietoa myös siitä opintotuesta, mutta hän sanoi, ettei itsekään vielä tiedä.

Lukiolaiskollega Sandra Sandström on hieman kriittisempi.

– Kun kysyttiin, että miksi leikataan, hän vain vertasi meitä Ruotsiin ja Tanskaan. Mutta ei antanut oikeastaan vastausta siihen, miksi meiltä leikataan.

Sandströmin mielestä perustelu, jonka mukaan muillakin menee huonosti, ei ihan vakuuttanut.

Henrikssonilta kysytään myös pienten lukioiden tulevaisuudesta. Ella Lindholm on huolissaan siitä, miten Pietarsaaren suomenkielisen, noin 100-oppilaisen, lukion jatkossa käy.

– Pidetään huolta siitä, että Pietarsaaren lukio pärjää myös tulevaisuudessa. Täällä tarvitaan niin suomen- kuin ruotsinkielistä lukiota, ministeri vastaa.

– On osoittautunut myös hyväksi järjestelmäksi, että olette molemmat tässä samassa koulurakennuksessa. Haluamme, että lukiokoulutus pysyy Pietarsaaressa houkuttelevana.

Hallituksen hän lupaa turvaavan lukiokoulutuksen kaikkialla maassa ja panostavan myös pienten lukioiden olemassaolooon. Anna-Maja Henrikssonin mukaan on tärkeää, että matka lähimpään lukioon ei ole liian pitkä.

Naapuruskunnat saavat kuitenkin tehdä entistä enemmän yhteistyötä tämän toteutumiseksi. Syrjäseuduilla väkeä alkaa olla todella vähän.

– Siellä joudutaan varmaan miettimään myös etäopiskelumahdollisuuksia. Kuitenkin aina on pidettävä huolta siitä, että myös opettajia on läsnä, ja koulupäivä on sellainen, että suurin osa siitä vietetään kasvokkain opettajan kanssa.

Ella Lindholmia vastaus huojentaa.

– Kun itse käy pientä lukiota, tuli sellainen olo, että ehkä näitä ei suljetakaan, vaan pienet lukiot säilyvät hengissä.

Hallituksen panostuksesta opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen kysyy Sandra Sandström.

Opetusministeri vastaa, että moniammatillista opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Koulukuraattorit ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palkkalistoille, joten Henriksson tähdentää alueiden ja kuntien yhteistyötä, jotta kuraattori on aina läsnä koulussa.

Tätä lupausta Sandström arvostaa. Hän haluaisi nimenomaan, että kuraattorit ja terveydenhoitajat olisivat oppilaitoksessa tavattavissa matalalla kynnyksellä.

– Jos on jotain henkilökohtaisia ongelmia koulun tai oman kehon kanssa, välttämättä kukaan opettaja tai kaveri ei osaa auttaa siinä, Siiri Koivisto jatkaa ja toivoo myös oppilashuollon ammattilaisten läsnäoloa koulupäivässä.

Itse Koivisto kysyy Henrikssonilta, mitä toisen asteen opetuksen maksuttomuus on tuonut tullessaan.

Anna-Maja Henriksson pitää tärkeimpänä tuloksena opiskelijoiden yhdenvertaisuutta riippumatta hänen taustoistaan. Samalla hän muistuttaa, että veronmaksajat ovat luovuttaneet rahaa yhteiseen pottiin, jotta oppilaat saavat välineet ja kirjat maksuttomasti.

– Toivottavasti emme totu siihen, että tavara vain tulee jostakin, vaan siihen on suhtauduttava samalla tavalla kuin sen olisi itse hankkinut. Se on tärkeää muistaa.