Paikallisuutiset

Pietarsaaresta kotoutusvinkkejä Liettuaan: ”Me tunnemme ukrainalaisten tuskan”

Viime viikon aikana Pietarsaaren seudun kotoutumisyksikkö sai vieraita Liettuasta. Viereiluja järjestettiin pietarsaarelaisilla kouluilla, oppilaitoksissa ja monessa muussa instituutiossa.

Aiheena oli kotoutuminen: Liettuaan on saapunut viimeisen puolentoista vuoden aikana noin 80 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista.

– Tämä luku pohjautuu virallisiin tilastoihin, mutta uskon heitä olevan paljon enemmän, pohjois-liettualaisen Akmenen kaupungin apulaispormestari Tomas Martinaitis kertoo.

Hän veti kotoutumistyötä tekevien akmenelaisten ryhmää, joka oli tutustumassa pietarsaarelaiseen tapaan kotouttaa maahanmuuttajia. Pietarsaaren seudulle on myös tullut satoja ukrainalaisia sodan jaloista.

Ryhmä vieraili muun muassa Itälän alakoululla tutustumassa täkäläiseen valmistavaan opetukseen. Siinä maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat ensimmäisen kouluvuotensa suomea ja suomalaista kulttuuria liittyäkseen sen jälkeen tavallisiin luokkiin jatkamaan koulunkäyntiä.

– Näimme 15 oppilaan luokan, jossa oli lapsia eri maista. En usko, että sama onnistuisi meillä, Martinaitis sanoo.

Akmenessa ukrainalaisoppilaat jaetaan saman tien tavallisiin luokkiin. Tomas Martinaitisin mukaan yhdessä luokassa voi olla esimerkiksi 20 liettualaista ja 4 - 5 ukrainalaista oppilasta.

– Heillä on ylimääräisiä tunteja liettuan kielessä, mutta samalla he lukevat myös muita aineita.

Miksi akmenelaiset kotoutumistyöntekijät sitten päättivät tutustua Pietarsaaressa tehtävään vastaavaan työhön?

Yhteyden järjesti niin ikään liettualainen Karolis Zibas, joka vastaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Baltian ja Pohjoismaiden kotoutumistyöstä.

– Olemme tehneet yhteistyötä Pietarsaaren seudun kotoutumispalveluluiden kanssa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ja tiedän, että täällä on tehty erinomaista kotouttamista, Zibas sanoo.

– Kaupungit ovat hyvin samankokoisia keskenään, ja niiden teollinen profiili on samankaltainen. Meille on hyvin tärkeää yhdistää alueet, jotka muistuttavat toisiaan. Pietarsaari on kotoutumistulosten valossa onnistunut hyvin, ja on yksi parhaista esimerkeistämme, Karolis Zibas jatkaa.

Akmenen 20 000 asukkaan kunnallispiiriin on saapunut virallisten lukujen mukaan noin 500 Ukrainan pakolaista, joista 200 on lapsia. Luku on Tomas Martinaitisin arvion mukaan todellisuudessa suurempi.

– Liettuassa ja Baltiassa yleisemminkin on vielä paljon opittavaa kotouttamisessa. Meillä on joitakin onnistumisia, mutta ei systemaattista kotouttamisjärjestelmää. Koemme hyvin suurta tarvetta tulla hakemaan oppia ja kokemuksia Pietarsaaresta, sekä yhteisömme että maamme takia.

Me myös kärsimme työvoimapulasta alueellamme. Haluamme kotouttaa ukrainalaiset, vaikka jotkut palaisivatkin kotimaahansa.

Liettualaisilla on Martinaitisin mukaan aito halu auttaa ukrainalaisia. Maa rajoittuu Venäjään yhtä lailla, ja neuvostohistoria on saman kaltainen.

– Me tunnemme heidän tuskansa ja tragediansa. Olemme kulttuurisesti lähellä toisiamme. Moni varsinkin vanhemman polven liettualainen puhuu venäjää, ja ukraina on hyvin lähellä sitä, Martinaitis kertoo.

Akmenella on Ukrainassa kolme ystävyyskaupunkia, joista yksi on raunioiksi pommitettu Mariupol.

Akmenen seutu on teollistunutta, ja siellä tapahtuu myös yritysten uusinvestointeja. Tästä löytyy vielä yksi syy halulle integroida tulijat onnistuneesti. Tuhannet liettualaiset ovat vuosien saatossa lähteneet maasta muualle töihin.

– Me myös kärsimme työvoimapulasta alueellamme. Haluamme kotouttaa ukrainalaiset, vaikka jotkut palaisivatkin kotimaahansa. Silti tämä on meille myös mahdollisuus.

Millaisia tuloksia Pietarsaaren seudun kotoutumisyksikkö on saavuttanut? Kotoutumisohjaaja Marjukka Pariyarin mukaan sen mittaaminen ei ole aivan yksinkertaista.

– Kotoutumistyön tavoite tulee esille Pietarsaaren seudun viiden kunnan hyväksymässä kotouttamisohjelmassa. Tavoitteena on itsenäinen kuntalainen kotoutumisajan jälkeen, Pariyar sanoo.

– Numeroista voidaan katsoa, kuinka moni työllistyy. Laadullista kotoutumista voidaan tarkastella siten, kuinka hyvin maahanmuuttajat asettuvat alueelle, loytävätkö he sosiaalisia suhteita ja saavatko he täällä sellaisen elinpiirin, jossa viihtyvät ja haluavat olla.

– Enemmistö tulijoista jää tänne, Pariyar kiteyttää.

Hän huomauttaa, että kotoutumistyötä tehdään muidenkin kuin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa.

– Suurimmat syyt Suomeen muutolle ovat työ, rakkaus ja opiskelu. Pakolaisuus edustaa hyvin pientä prosenttia.

Itälän koulun rehtori Liisa Svart vahvistaa maahan muuton syiden moninaisuuden.

– Monilla perheillä on työperäistä taustaa, mutta paljon on myös pakolaisina tulleita. He tulevat kaikilla eri syillä. Itälän koulussa on nyt todella paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita - heitä on valtaosa koululaisista, Svart sanoo.