Paikallisuutiset

Malmin rahastosta miljoonatuki tieteelle juhlavuonna: Suurlahjoittaja halusi tukea koko maata hyödyttäviä hankkeita

Pirkko Högkulla

Pietarsaari

Otto A. Malmin lahjoitusrahasto jakaa runsaat 1 miljoonaa euroa apurahoina tieteelliseen tutkimukseen tänä vuonna. Summa on poikkeuksellisen suuri, mutta rahasto viettääkin 120-vuotisjuhlavuottaan. Iällä mitattuna kyse on Suomen vanhimpiin kuuluvasta rahastosta, joka hallinnoi merkittävää, noin 30 miljoonan, euron omaisuutta.

Merkkivuotta juhlistetaan kaikille avoimella EnnNytSit -seminaarilla 17. marraskuuta Schaumansalissa. Lahjoitusrahaston ja Pietarsaaren kaupungin järjestämässä tapahtumassa historia, nykyaika ja tulevaisuus kättelevät toisiaan.

Otto A. Malmin lahjoitusrahasto syntyi kun vuonna 1898 kuollut kauppaneuvos Otto A. Malm määräsi testamentissaan kaksi miljoonaa markkaa rahastoitavaksi "korkeamman opetuksen, kansansivistyksen, yleishyödyllisten laitosten sekä tutkimuksen" edistämistä varten. Suurlahjoittajan tahtona oli tukea koko isänmaata hyödyttäviä hankkeita, mutta lahjoittihan hän mm. perustamis- ja ylläpitokustannukset Pietarsaareen rakennettavalle sairaalalle.

Lapsia Otto ja Maria Malmilla ei ollut, joten aikanaan Suomen suurimpiin kuuluneen omaisuuden peri yhteiskunta. Maria Malm menehtyi 17. elokuuta 1874 höyrylaiva Österbottenin palossa.

Otto A. Malmia kuvataan strategisesti varovaiseksi ja monessa suhteessa nykyaikaisesti ajattelevaksi liikemieheksi, joka laajensi Malmien kauppahuoneen liiketoimintaa käsittämään myös teollisuuden, liikenteen ja sijoitustoiminnan. Kun Pietarsaareen saatiin 1860-luvulla telegraafi Malm pystyi toiminaan kansainvälisille markkinoilla. Hän operoi Tukholman ja Lontoon pörsseissä ja omisti mm. Australian keskuspankin osakkeita. Malmin aloitteesta ja rahoituksella Suomen rautatieverkosto ulotettiin Pietarsaareen. Malm valittiin myös useisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin: hän oli Pietarsaaren kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja ja Suomen Pankin tilintarkastaja.

Nils Erik Villstrand, lahjoitusrahaston hallituksen puheenjohtaja, professori emeritus, kertoo lahjoitusrahaston kokeneen koviakin aikoja kotimaisen valuutan romahtaessa. Varoja oli sijoitettu lähinnä obligaatioihin. Nykyinen omaisuus koostuu lähinnä pörssiyhtiöiden osakkeista, joihin alettiin panostaa 1970-luvulla. 1990-luvulle tultaessa oli Villstrandin mukaan kertynyt jotain jaettavaakin.

Apurahat jaetaan vuorovuosittain tai parillisina vuosina tieteelliseen tutkimukseen ja parittomina kansansivistystä edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tänä vuonna oli tieteiden vuoro ja hakemuksia tuli huimat 900. Apurahaa myönnettiin yhteensä 158 hakijalle yhteensä 1.028.620.

– Säännöissä ei ole erikseen mainittu Pietarsaaren alueelta tulevien hakemusten huomioimisesta, mutta kyllä lukkarinrakkaus on aika vahvaa seudun suuntaan, muotoilee Villstrand.

Tieteellisiä tutkimuksia on juhlavuonna tuettu laidasta laitaan, joukossa on mm. väkivalta- ja onnettomuuskuolemien julkinen käsittely Suomessa 1920-1930 -luvuilla, suomalaisen tyttökirjallisuuden pedagoginen merkitys, lypsylehmien maitorauhasen rasvasynteesi, äkämäpistiäisten loisten fylogeneettisten sukulaisuussuhteiden selvittäminen UCE-sekvensoinnin avulla.

EnnNytSit -seminaarin ohjelmassa on esitelmiä, paneelikeskustelu ja teemaan liittyvää musiikkia eli Österbotten -siipiratasaluksen uppoamisesta kertova 119 säkeinen arkkiveisu vuodelta 1874. Salanimi Caroluksen kirjoittaman laulun suomenkielinen käännös sai otsikon "Österbottenin surkea palo, jolloin kuljetettiin toistasataa ihmistä matkalle pohjoisiin kaupunkeihin, 20:nä päiwänä Elokuuta 1874". Juhlatilaisuutta varten ruotsinkielisen version on työstänyt Sebastian Smeds, suomenkielisistä osuuksista vastaa Charlotta Kerbs.