Paikallisuutiset

40 vuotta sitten Markus Kattilakoski ja Allan Hjulfors lähettivät 14-vuotiaan Kaj Hjulforsin tutkimaan joenpohjaa – Helmilöytö pelasti Ähtävänjoen

PEDERSÖRE

Tällä viikolla tulee kuluneeksi 40 vuotta Ähtävänjoen jokihelmisimpukan helmen löytymisestä.

Jokihelmisimpukan löytyminen esti Björkforsin voimalan laajennussuunnitelmat. Ähtävänjoen kosket pelastuivat.

Tasavuosien kunniaksi helmen löytäjätMarkus Kattilakoski,Allan Hjulfors jaKaj Hjulfors järjestävät kyläjuhlat löytöpaikalla eli Hjulforsin sillan luona tulevana lauantaina.

Helmen löytyminen oli melkoinen sattuma. Vain pieni osa jokihelmisimpukoista eli raakuista tuottaa helmen.

Nykyisten arvioiden mukaan helmi saattaa löytyä tuhannesta pyydetystä simpukasta vain yhdestä.

–  Vielä harvinaisempia ovat tällaiset pyöreät ja valkoiset valioyksilöt, Kattilakoski esittelee lasivitriinissä olevaa helmeä, jota nykyisin säilytetään pankkiholvissa.

Tarina sai alkunsa lehtijutusta, joka käsitteli pyhäjärveläisen maanviljelijän helmilöytöä.

Maanviljelijä oli löytänyt Pyhäjoen törmältä ruoppausjätteiden joukosta jokihelmisimpukoita ja avannut niitä.

Yhdestä simpukasta hän löysi hyvin kehittyneen, nuppineulan pään kokoisen harmaan helmen ja kolmesta kuoresta vasta aluillaan olevat helmet.

Maanviljelijä joutui teostaan oikeuteen, koska jokihelmisimpukka oli rauhoitettu vuonna 1955.

– Ajattelin, että kyllä niitä löytyy täältäkin, ja menin Allan Hjulforsin luokse, Kattilakoski kertoo.

Hjulfors oli pikkupoikana löytänyt raakkuja Hjulforsin sillan luota. Hän sulloi niitä taskuunsa.

– Minun lapsuudessani ne eivät olleet rauhoitettuja, Hjulfors huomauttaa.

Hjulfors löysi kaksi helmeä, jotka hän myi naapurilleen muutaman lakritsapatukan hinnalla.

Vielä 1980-luvun alkupuolella Ähtävänjoella eli 50 000 jokihelmisimpukkaa, nyt niiden kannaksi arvioidaan enää joitakin satoja yksilöä.

40 vuotta sitten Hjulfors ja Kattilakoski seisoivat Hjulforsin kosken rannalla ja tuijottivat veteen.

14-vuotias Kaj Hjulfors tonki joenpohjaa sukelluslasit päässä.

Poika toi rannalle viisi simpukkaa, joista kaksi oli järvisimpukkaa eli näkinkenkää ja kaksi jokihelmisimpukkaa.

He avasivat jokihelmisimpukat vaikka se onkin rikos. Heillä oli poikkeuksellinen onni, sillä toisesta simpukasta löytyi kaunis helmi.

He kutsuivat median paikalle. Helmen löytymisestä syntyi valtakunnan uutinen. Tutkijat tulivat sukeltajien kanssa paikalle.

– Olimme varautuneet rikossyytteisiin jokihelmisimpukan avaamisesta, mutta syytteitä ei milloinkaan tullut, Kattilakoski kertoo.

Pyhäjokinen maanviljelijä sai syytteet, mutta myöhemmin hänet vapautettiin niistä, koska tekoa pidettiin vähäisenä.

Jokihelmisimpukat olivat joutuneet Pyhäjärven törmälle ruoppaustöiden yhteydessä. Simpukat olisivat joka tapauksessa kuolleet penkalla vuorokauden kuluessa.

Maanviljelijän löytämät helmet tuomittiin menetetyksi valtiolle, mutta Ähtävänjoen helmen perään ei kukaan kysellyt. Helmeä säilytettiin sekä Hjulforsin että Kattilakosken kotona, kunnes se lopulta päätyi pankkiholviin.

– Me emme millään tavalla salailleet helmen olemassaoloa. Kävin Etelä-Suomessa luennoimassakin aiheesta, kertoo Kattilakoski.

He eivät milloinkaan teettäneet virallista hinta-arviota helmestä.

– Epävirallisten arvioiden mukaan helmen arvo liikkui tuolloin kymmenissä tuhansissa markoissa.

Helmenlöytäjien mukaan helmi on vain yksi osa suurta tarinaa. Tärkein saavutus oli Ähtävänjoen pelastuminen.

– Muussa tapauksessa joki olisi muuttunut tekojärveksi Björkforsin ja Kattilakosken voimaloiden välillä, sanoo Hjulfors.