Paikallisuutiset

Valmiita superosaajia vaikea löytää

Ely-keskuksen Mika Palosaari pitäisi kansainvälisistä opiskelijoista tiukemmin kiinni.

Pohjanmaan ely-keskuksen elinkeinoista, työvoimasta ja osaamisesta vastaavan johtajan Mika Palosaaren mukaan alueella on ehkä laskettava hieman rimaa työvoiman rekrytoinnissa.

– Aina haetaan superosaajia ja kaiken kattavia taitureita. Työttömistä työnhakijoista karkeasti ottaen kolmasosa sujahtaa hyvin työmarkkinoille, mutta nuoret esimerkiksi tarvitsevat koulutuksen. Sitten on niitä, jotka vaativat vielä muita toimenpiteitä ja se polku työmarkkinoille voi olla kohtuullisen pitkä.

Palosaari puhui maanantaina Pietarsaaressa rotareiden järjestämässä tulevaisuusseminaarissa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mika Palosaari ei näe mieltä siinä, että Suomi päästää noin puolet kansainvälisistä opiskelijoistaan lähtemään. Hän esiintyi maanantaina Pietarsaaressa etäyhteyden välityksellä. Etualalla seminaarin vetäjä Erkki Salmu. Kuva: Pentti Höri

– Osatyökykyiset pitää myös saada työmarkkinoiden käyttöön. Meillä on täydennyskoulutusta ja rekrytointikoulutusta, jossa onnistumisprosentti on todella korkea.

Mika Palosaari kiinnitti erityisesti huomiota kansainvälisiin opiskelijoihin, joista noin puolet lähtee Suomesta valmistuttuaan.

– Siellä on paljon heitä, jotka joutuvat lähtemään pois Suomesta, kun he huomaavat että heille ei ole täällä käyttöä. Ja jos rumasti sanon, tämä on kyllä todella tyhmää. Tuotamme ja annamme heille hyvin edullisen ja laadukkaan koulutuksen, ja sitten päästämme nämä ihmiset karkaamaan täältä pois.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueille on kauppakamarin laskelmien mukaan luvassa jopa 12 miljardin euron edestä investointeja lähivuosina.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Erittäin paljon hankkeita on suunnittelussa. Ne voivat varovaisesti arvioiden tuoda noin 4000 uutta työpaikkaa. Jos puoletkin näistä toteutuu, mistä ihmeestä me se työvoima revitään? Tämä on ilman muuta suuri haaste, Palosaari sanoi.

Yleispätevää vastausta hänelläkään ei kysymykseensä ollut. Tilannetta heikentää sekin, että lahden toisella puolella Ruotsissa on meneillään vielä suurempia investointihankkeita. Yhteispelin hyötyjen ymmärtäminen on kuitenkin avainasemassa seudun houkuttelevuuden ja vetovoiman kehittämisessä.

– Pohjanmaalla on ennenkin pärjätty yhteistyöllä ja kavereita tukemalla.

Vuoden 2025 alusta työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Niiden on muodostettava vähintään 20 000 hengen työvoiman käsittäviä alueita.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pietarsaari voi saavuttaa riittävän pohjan vain tekemällä yhteistyötä naapurikuntiensa kanssa. Seminaarin keskustelussa ilmeni, että tämäkään ei välttämättä vielä ole tarpeeksi.

– Jos työvoima-alue jää kovin pieneksi, voi olla, että markkinoinnissa lihakset jäävät vähän heikoiksi, kun pitää seudun imagoa ja houkuttelevuutta kartuttaa.

Yleisökysymykseen, pitäisikö sittenkin pyrkiä koko Pohjanmaan kattavaan työ- ja elinkeinoalueeseen, Mika Palosaari vastasi näin:

– Keski-Pohjanmaa jatkanee mitä todennäköisimmin omana työllisyysalueenaan. Pohjanmaan maakunta voisi olla yhtenä. Uskon, että markkinointiponnistuksia pystyttäisiin tekemään sitä isommalla tykillä, mitä suurempi alue on kyseessä.

Rotaryklubi Pietarsaari-Mässkärin järjestämässä seminaarissa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen alusti avoimuuden haasteista uudessa vaikuttamisympäristössä. Hän keskittyi viestintätoimistojen rooliin politiikon uusina pelureina.

Hilla Groupin toimittaja Kristian Sundqvist avasi yhden suuren yhteiskunnallisen uutisen tekoa ja taustoja käyttäen esimerkkinään omaa työtään marjanpoiminta-alan laittomuuksien paljastamisessa.

Helsingin Sanomien urheilutuottaja Tero Hakola kertoi kokemuksiaan siitä, missä suomalainen urheilu on kehittynyt eniten eli tuotesijoittelussa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä