Paikallisuutiset

Ruohonjuuritasolta Unicefin hallitukseen

Pietarsaarelainen Kirsi Palomäki valvoo lasten oikeuksia näköalapaikalta.

Pietarsaarelainen Kirsi Palomäki valittiin hiljattain Suomen Unicef ry:n hallitukseen. Palomäki on aloittanut kolmivuotisen kautensa lasten oikeuksien puolesta toimivan järjestön hallituksessa vapaaehtoistyön edustajana.

Unicefilla on vapaaehtoistyöhön keskittyviä paikallisryhmiä ympäri Suomea. Pietarsaaren ryhmässä Kirsi Palomäki aloitti reilut 10 vuotta sitten, mistä ajasta valtaosan hän on toiminut joko varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana.

Hänen roolinsa yhdeksänjäsenisessä hallituksessa on tuoda ruohonjuuritason näkemystä Unicefin toimintaan.

– Siellä istuu aina joku vapaaehtoisryhmien edustaja. Toimimme linkkinä vapaaehtoistyön ohjausryhmään, ja vien hallituksesta tietoa sinne. Olen tavallaan yhdyshenkilö eri toimijoiden välillä, Palomäki kertoo.

– Minulle tämä tarkoittaa ihan uutta oppimisen mahdollisuutta. Olen ollut joissakin taloyhtiöiden hallituksissa, mutta tämä on ihan eri juttu. Pääsen nyt tarkastelemaan Unicefin toimintaa lintuperspektiivistä eli kokonaan eri näkökulmasta kuin tähän asti.

Pietarsaaren Unicef-ryhmän toimintaan Kirsi Palomäki tutustui ensin lipaskerääjänä, mikä on varsin yleinen tapa tulla joukkoon mukaan.

– Pitkäaikainen aktiivi Riitta Palovuori alkoi kysymään, haluaisinko tulla vapaaehtoisryhmään. Mietin, että olisi kiva saada vähän muitakin verkostoja kuin työhön liittyviä, tavata uusia ihmisiä ja saada aktiivista tekemistä.

Toiminta vei mukanaan. Pietarsaaressa aktiivien joukko koostuu vähän yli kymmenestä hengestä.

Pietarsaaresta löytyy auttamisen halua, ja Unicefiin suhtaudutaan täällä hyvin myönteisesti.

– Meillä on ollut hyvä, tiivis ydinporukka. Lipaskeräyksissä meillä on valtavan iso joukko, jopa 70:kin kerääjää parin päivän aikana, Palomäki sanoo.

Tämä on huomattu myös valtakunnallisesti, ja pietarsaarelaisia vähän kadehditaankin. Keräystuotot ovat säännönmukaisesti maan kärkeä kaupungin asukaslukuun suhteutettuna.

– Pietarsaaresta löytyy auttamisen halua, ja Unicefiin suhtaudutaan täällä hyvin myönteisesti. Kaupungissa on ollut toimintaa vuosikymmeniä, olemme hyvillä paikoilla, meidät tunnetaan ja meitä on helppo lähestyä, Kirsi Palomäki listaa hyvien keräystulosten juurisyitä.

Ryhmällä on myös perinteinen popup-joulukauppa, ja se osallistuu moniin yleisiin ja lastentapahtumiin.

Unicefin toiminta lienee useimmille tuttua. Uutta aktiviteettia on myös kehitteillä. Unicef virittelee sijoitusyhtiö Evlin kanssa yhteistyötä, jonka ideana on ohjata ihmisiä vastuulliseen sijoittamiseen.

– Esimerkiksi nuoret sijoittavat paljon, ja heille nämä periaatteet ovat todella tärkeitä. Globaalit ilmiöt vaikuttavat erityisesti lapsiin ympäri maailman. Kestävän kehityksen teemat tukevat Unicefin toimintaa. Voimme tarjota hyviä vaihtoehtoja, jotka toimivat läpinäkyvästi ja tiettyjen eettisten periaatteiden mukaan, eivätkä käytä esimerkiksi lapsityövoimaa, Kirsi Palomäki kertoo.

Unicefin hallitustyö tapahtuu pitkälle etäkokousten merkeissä. Muutaman vuosittaisen matkan Helsinkiin Palomäki saa kuitenkin tehdä.

Tuoreen hallituksen jäsenen sydäntä lämmittävät ensisijaisesti Unicefin arvot, joihin Palomäen on helppo samaistua.

– Rohkeus, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus, ne koen itse myös omikseni. Olemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolella. Ajamme lasten oikeuksia sekä Suomessa että ulkomailla laajasti ja monella eri tasolla, hän sanoo.

– Pyrimme tekemään kestäviä rakenteita esimerkiksi kehitysmaissa. Unicefhan toimii paikallishallinnon ja valtioiden kanssa yhteistyössä. Kun Unicef kokee työnsä tehdyksi ja voi poistua, työ ei lopu vaan jatkuu samanlaisena kuin aiemminkin.

Suomessa lasten tulevaisuutta voi uhata syrjäytyminen, joka on saanut kasvualustaa muun muassa koronavuosista.

– Jos emme reagoi siihen, meillä on tikittävä aikapommi, Palomäki sanoo.

Unicef ei suoraan tuota asian korjaamiseen liittyvää palvelua, mutta se toimii eri verkostojen kanssa yhteistyössä tarjoten muun muassa neuvontaa valtionhallinnon alojen suuntaan. Esimerkiksi opetusministeriössä on töissä yksi järjestön palkkaama neuvonantaja.

Pietarsaaren tasolla Kirsi Palomäki puhuu lämpimästi lapsiystävällisen kunnan puolesta. Tällä haavaa jo noin puolet suomalaisista lapsista asuu Unicefin kriteerit täyttävässä kunnassa.

Pietarsaaressa asiasta on tehty valtuustoaloite, mutta toistaiseksi kaupunki ei ole löytänyt resursseja hankkeen toteuttamiseen.

Lapsiystävällisellä kunnalla tarkoitetaan tiiviisti ilmaistuna sitä, että kunta ottaa kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan lapset huomioon. Konkreettisimmillaan tämä voi näkyä infran suunnittelussa, jotta lapsille varmistetaan turvallinen koulutie.

– Lapsen tulee myös saada palveluita omalla äidinkielellään. Onhan meillä monikulttuurinen kaupunki. Siinä varmaan pystyisimme tekemään monenlaisia asioita, Kirsi Palomäki miettii.

Siviilityötään hän tekee Kpedun työelämäpalveluissa Kokkolassa. Hänellä on meneillään kaksikin hanketta, joista toinen liittyy työelämän kehittämiseen ja toinen pienyritysten saattamiseksi nousuun.