Paikallisuutiset

Entisestä Skatakirkosta tuli uniikki koti - Alttarin paikalla komeilee uuni

Pietarsaarelaiset Malin ja Anders Häggblom sanoivat toisilleen tahdon omassa kirkkosalissa loppuvuodesta 2016. Sitten vastaostettua vanhaa kiinteistöä Skatan kaupunginosasta alettiin purkamaan ja remppaamaan.

Suuri hetki koputti pietarsaarelaisten Malin ja Anders Häggblomin elämän ovelle kun entinen Skatakirkko tuli myyntiin. Kaupat lyötiin lukkoon loppuvuodesta 2016 kun niitä oli hierottu vuoden päivät.

– Ei me aktiivisesti etsitty taloa. Oltiin kyllä puhuttu, että jos muutettaisiin niin muutetaan johonkin päin Skataa kun se vaikuttaa mukavalta puutaloalueelta lähellä keskustaa. Olin aiemmin pannut merkille sinisen kirkon Skatassa. Sitten kun olin taas kerran kävelyllä Skatassa näin sen ulkopuolella myyntikyltin ja tässä sitä ollaan, hymyilee Malin Häggblom.

Ensitöiksi mentiin naimisiin. Tunnelmallisia häitä vietettiin ikiomassa kirkkosalissa marraskuussa 2016.

– Päätettiin, että jos kerran ostaa kirkon, pitää mennä myös naimisiin siellä, kuvaa Malin Häggblom pilke silmässä.

Vuokralaiset lähtivät alkuvuodesta 2017 jolloin ruvettiin purkamaan ja remppaamaan.

Neliötä vuonna 1930 Elim-seurakunnan käyttöön valmistuneessa kiinteistössä riittää. Pelkästään isossa salissa on 150 neliötä.

Kiinteistön alla on kellari, johon johtaa ovi ulkopuolelta. Asuinkerroksen lisäksi on vintti ja sen yläpuolella kruununa vielä kylmävintti, josta katselee ajan puraisema pyöreä ikkunakaunotar Taljasepänkadulle päin.

Monenlaista elämää vuosikymmenten ajan nähneet sisätilat ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen valoisaksi kodiksi. Ulkopuolelta on vaihdettu katto ja maalattu puolet seinistä.

Sisustukseen on valikoitunut asukkaiden mielivärejä mustaa ja valkoista, puuta on lisämausteena ja lämpöä tuomassa eri pinnoilla.

– Mustasta ja puusta muodostuu kiva kontrasti, Malin Häggblom kokee.

Sisustus koostuu pääosin uusista kalusteista.

– Antiikista ja vanhasta tavarasta emme ole kiinnostuneita. Talo saa olla ulkoa vanha, sisällä ilmeen pitää olla uusi ja raikas.

Osa komeista hirsiseinistä on jätetty esille sellaisenaan, osa on maalattu valkoisiksi. Lattioilla on mummon ja fammun kutomia räsymattoja, ruokailuhuoneen nurkassa odottelee keinutuoli istujaa.

Sisääntulossa on kapea eteinen, josta aikanaan puretaan hirsiseinä vinttiin johtavia avorappusia varten.

Eteisen vieressä on l-muotoinen keittiö entisessä yksikössä. Suoraan edessä - entisessä pikkusalissa - avautuu ruokailuhuone, jossa tulijaa kutsuu pitkä ruokapöytä. Sen ympärillä viihdytään myös kaveri- ja sukulaisporukalla iltaa istumassa.

Entisestä pikkusalista on ruokasalin lisäksi erotettu väliseinällä omat huoneet 12-vuotiaalle Milolle ja 16-vuotiaalle Liamille. Pikkusalin vanha lattia purettiin pois ja tilalle nikkaroitiin uusi lankkulattia, joka maalattiin vaalean harmaaksi.

“Antiikista ja vanhasta tavarasta emme ole kiinnostuneita”.

Ruokailuhuoneen avoimesta tilavasta oviaukosta pääsee entiseen isoon kirkkosaliin, joka toimii yhdistettynä olohuoneena ja vanhempien nukkumistilana.

Valtava sali on jaettu kahtia väliseinällä. Toinen puoli on vielä vaiheessa tai Anders Häggblom kuvaa, että sieltä löytyy tällä hetkellä varmaankin kaupungin isoin komero, sitten joskus tulevaisuudessa kenties musiikkistudio.

Entisen ison kirkkosalin vähäeleisen kauniisti koristeltu katto kurottuu kaareutuen yli viiden metrin korkeuteen.

Näyttävät holvi-ikkunat ovat kuin valossa kylpeviä taideteoksia. Seinät on maalattu uudelleen harmaaksi. Väliseinä ruokailuhuoneeseen päin on paljasta hirsipintaa.

Lattia oli remontissa oma lukunsa: saliin oli jossain vaiheessa valettu betonilattia, jota ei lähdetty purkamaan vaan sen päälle asennettiin lattialämmitys ja lankkulattia.

Alttarin paikalla komeilee massiivinen, elementeistä paikan päällä koottu uuni yli kahteentoista metriin nousevalla savupiipulla.

Olohuoneen uuni on asukkaiden yksi yhteisistä suosikkipaikoista. Sen eteen on sijoitettu mukavat nojatuolit ja jalkarahit, että on mukavaa istua tulta katselemassa.

Kolmen tulisijan lisäksi taloa lämmittää kaukolämpö. Tulisijoista kaksi on uutta ja yksi on alkuperäinen pönttöuuni nykyisen keittiön nurkassa. Uuneja talossa on aikoinaan ollut viisi.

– Sisälämpötila on yleensä kahdeksantoista asteen paikkeilla, mihin me olemme jo tottuneet. Vieraat kyllä sanovat usein, että onpa täällä kylmä. Erityisesti isoa salia on vaikea saada kylmällä säällä lämpimäksi kun huonetila on niin suuri.

– Villasukissa tarkenee, Malin Häggblom naurahtaa.

Jos Häggblomeilta olisi neljä vuotta sitten kysytty remontin kestosta he olisivat veikanneet, että valmista on puolen vuoden kuluttua.

Tekemistä laidasta laitaan riittää vielä niin sisällä kuin ulkonakin. Ja onkohan vanha talo koskaan valmis?

– Ikkunat ovat alkuperäisiä ja ne pitäisi jossain vaiheessa kunnostaa yksi kerralla vaikkapa kesäprojektina. Myös esimerkiksi ulkoportaiden muurattu kaide kaipaa fiksaamista.

Vintti on työn alla. Sinne on hissun kissun rakentumassa makuuhuoneita, kylpyhuone ja oleskelutilaa. Sauna ei tässä vaiheessa kuulu suunnitelmiin.

– Jos meiltä olisi neljä vuotta sitten kysytty koko remontin valmistumisesta olisimme veikanneet, että valmista on puolen vuoden kuluttua, tuumii Anders Häggblom

– Rakentamisen tahti hidastui kun saimme paikat asuttavaan kuntoon. Teemme tosin kaiken mahdollisen itse eikä meillä ole ollutkaan paljon ylimääräistä aikaa remontoida töiden ohella, hän pohdiskelee.

Ammatiltaan Anders Häggblom on ääniteknikko. Hän pyörittää omaa Frontline Audio -firmaa ja keikkailee välillä pitkin Eurooppaa. Koska sydämessä soittelee jo työnkin puolesta rakkaus musiikkiin, kuuluu sen harrastaminen myös vapaahetkiin.

Malin Häggblom työskentelee myyntiedustajana Würthilla, vastuualueenaan lähinnä Uusikaarlepyy ja Pedersöre. Hänen intohimonaan on villasukkien neulominen ja harrastukselle paras paikka on keittiön nojatuoli pönttöuunin tulen lämmössä.

– Korona-aikana tuli neulottua lisäksi viisi Strömsö-villapaitaa.

Ilmojen lämmettyä alkaa Malin Häggblomin multasormia syyhyttää. Nurmikkoa etupihalla on vain noin 35 neliötä, mutta tilkku on hyötykäytössä.

Pihapiirissä kasvaa istutuslaatikoissa monenlaista suuhun pantavaa vadelmista kirsikkaan, raparperiin, karhunmarjaan ja pensasmustikkaan.

– Talon edessä on hyvin tilaa istuinryhmillekin. Vaikka Skatassa on ympärillä muita taloja säilyy yksityisyyden tunne kun piha on aidattu, kokevat Malin ja Anders Häggblom.