Paikallisuutiset

Koulujen lakkauttamisille kritiikkiä Pietarsaaressa: "Kuin toimittaisiin kuolevan kaupungin saattohoitajana"

Pietarsaaren kaupungin tämänkertaisen Teematorstain aiheena oli kouluverkon uudistus.

Vaikka aihe koskettaakin kaikkia kaupunkilaisia, tilaisuus keräsi vain parikymmentä kuulijaa, joista monet vaikuttavat kuntapolitiikassa. Tilaisuuteen oli mahdollista osallistua myös kaupungin YouTube-kanavan kautta.

Tilaisuuden alustajina toimivat sivistysjohtajaJan Levander ja suomenkielisen koulutoimen johtajaJuha Paasimäki.

– Kahdesta mallista päätetään lähiaikoina. Nyt on tilaisuus saada asiaan lisäinfoa, sanoi Paasimäki.

Myös kouluverkkotyöryhmän jäsenet Owe Sjölund, Lasse Björklund, Conny Englund, Brita Brännbacka-Brunell ja Timo Itälehto olivat vastaamassa yleisön kysymyksiin.

Valtuusto on päättänyt kouluverkkotyöryhmän perustamisesta. Taustalla on huoli oppilasmäärien vähenemisestä molemmissa kieliryhmissä, minkä lisäksi osa koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa.

– Nykyisiin koulukiinteistöihin nähden oppiaita on liian vähän, sanoi Levander.

Ennusteet kertovat, että suomenkielisellä puolella esikoulun aloittaa noin 60 oppilasta vuosittain, ja kun määrästä vähennetään 25 kielikylpyoppilasta, jäljelle jää keskimäärin 35 oppilasta vuosittain.

– Tämän määrän jakaminen kahdelle koululle ei välttämättä ole järkevää, sanoi Paasimäki.

– Itälän koulu pystyy toimimaan lähivuosina varmasti, mutta pitkässä juoksussa se tulee käyttöikänsä päähän. Näköpiirissä ei ole kaupungin kasvua, joten kouluverkkoa on tiivistettävä, jatkoi Paasimäki.

Mitään mallia ei ole suljettu pois, mutta kaksi vaihtoehtoa on noussut ylitse muiden.

Ykkösmallissa kaikki suomenkieliset alakoulun oppilaat keskitettäisiin jatkossa Länsinummen kouluun. Tämän myötä Itälän koulu poistuisi käytöstä.

Samalla ruotsinkielisille oppilaille rakennettaisiin uusi alakoulu korvaamaan nykyiset, huonokuntoiset Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut.

Kakkosmallissa, eli uudessa yhtenäiskoulussa suomenkielisille oppilaille Etelänummelle, nähtiin ongelmia erityisesti tontin ahtauden ja liikenneturvallisuuden osalta. Paasimäki esitteli ratkaisun näihin kahteen ongelmaan.

– Tontti on ahdas, mutta messukentän käyttö laajentaisi tonttia. Puutarhakatu ja Runeberginkatu pitäisi sulkea liikenteeltä ainakin koulupäivän ajaksi, sanoi Paasimäki.

Myös kakkosmalli merkitsisi Itälän koulun sulkeutumista. Koulutoimenjohtajat ja työryhmän jäsenet myönsivät, että itäisen kaupunginosan jääminen ilman koulupalveluja on ongelmallista, mutta hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Oppilaat eivät riitä.

Yksi vaihtoehto on siirtää hallinnollisesti Itälän koulu Länsinummen alaisuuteen ja jättää Itälän koululle esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa.

Yleisön joukosta tuli myös uusia avauksia kouluverkkokeskusteluun.

Mervi Rantala ei pitäytyisi vain kahdessa mallissa vaan ottaisi muitakin vaihtoehtoja huomioon.

– Itse katson kaupungin vetovoimaa. Nyt toinen puoli kaupunkia on jäämässä ilman lähikoulua. Miksi Lammassaareen on perustettu 80 tonttia ja sitä kutsutaan meidän vetovoimaisimmaksi alueeksi. Nyt pitäisi miettiä laajemmin, sanoi Rantala.

Erkki Salmu oli samaa mieltä.

– Löytyykö Kilisaareen ja Lammassaareen jatkossa rakentajia, jos koulumatka ulottuu keskustaan tai Länsinummelle, Salmu kysyi huolestuneena.

Paasimäki vastasi, että kukaan ei mielellään sulje kouluja, mutta perimmäinen ongelma on oppilaiden vähyys ja Itälän koulun kunto tulevaisuudessa.

– Vain kasvukeskukset voivat luottaa siihen, että koulut täyttyvät, sanoi Paasimäki.

Rami Lehtola esitti huolensa siitä, että väkiluvun kasvun suhteen on annettu periksi. Hänen kaikki lapsuutensa ja nuoruutensa koulut on lakkautettu.

– Kuin toimittaisiin kuolevan kaupungin saattohoitajana, sanoi Lehtola.

Työryhmän puheenjohtajaOwe Sjölund myönsi, että ratkaisusta riippumatta läntiselle kaupunginpuoliskolle on odotettavissa liikenneruuhkien pahenemista aamuisin ja iltapäivisin.

– Liikenneongelmat on ratkaistava. Lisäksi pitää muistaa, että meillä ei ole pitkiä etäisyyksiä, sanoi Sjölund.

Työryhmän jäsenTimo Itälehto muistutti, että tuntikehyksen riittävyys on ratkaisevassa asemassa.Jarmo Ittonen puolestaan toivoi, että nyt saavutettaisiin ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen.

– Kouluista on väännetty niin pitkään kuin minä olen ollut kuntapolitiikassa mukana, sanoi Ittonen.