Paikallisuutiset

Korotusansa virittyi jo 25 vuotta sitten

Sitä mukaa kun tontinvuokrasopimukset päättyvät, vuokrat nousevat nykytasolle.

Toisessa aiheeseen liittyvässä jutussa esiintyvä Erkki Noromies voi syyttää tai kiittää äkkiä kohoavasta omakotitontin vuokrastaan yli 25 vuotta sitten istunutta Pietarsaaren kaupunginvaltuustoa. Tonttivuokrien nykymallista päätettiin nimittäin Raatihuoneella vuonna 1997.

Hän ei ole kohtalonsa kanssa yksin. Pietarsaaressa oli ennennäkemätön rakennusbuumi 1970-luvun alkupuolella, kun teollisuus investoi ja työntekijöitä soljui kaupunkiin vuolaana virtana.

– Viime vuonna uusimme noin sadan asuintontin vuokrasopimukset. Tänä vuonna uusitaan jopa vähän enemmän, kaupungingeodeetti Viljam Knif kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Asuintonttien vuokrasopimukset tehdään poikkeuksetta 50-vuotisiksi, joten tilanne on ajankohtainen näinä vuosina sadoille talonomistajille.

Tonttien vuokraehdot olivat toisenlaiset 70-luvulla. Ennen muuta vuokratasot jäivät edullisiksi. Sopimuksissa oli muun muassa rajoituksia indeksikorotuksille. Korkean inflaation vuosina tontinvuokrat jäivät jälkeen yleisestä kustannustasosta.

Kaupunki päätti yhtenäistää käytännöt ennen vuosituhannen vaihdetta. Asuinalueet jaettiin vyöhykkeisiin, joiden sisällä vuokra lasketaan samoin perustein tontin pinta-alan mukaan. Vyöhykerajoja on muutettu viimeksi 2000-luvun puolella.

Ykkösvyöhyke on kalleinta seutua, viitonen halvinta. Hintavyöhykkeet katsotaan kartasta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ykkösvyöhykkeessä ovat erityispiirteiset alueet kuten keskusta ja rantatontit. Yleisin asuinalueilla käytettävä hintavyöhyke on kolmonen, Knif sanoo.

Tontin vuokra määrittyy siitä, millä hintavyöhykkeellä asuu. Keskustan ja rantojen tontit ovat kalleimpia. Suurin osa asuinalueista on kolmos- eli keskihintavyöhykkeellä. Kuva: Pietarsaaren kaupunki / Mittausosasto

Paikallaan vuosikymmeniä pysytellyt talo on saattanut vaihtaa vyöhykettä poliittisella päätöksellä. Kaupunki on laajentunut ja suhteellinen etäisyys palveluihin on lyhentynyt.

– Jos mietitään vaikka Vestersundinkylää, eihän se ole enää samanlaista maaseutua kuin on joskus ollut.

Nyt uusittavissa vuokrasopimuksissa on siis kyse siitä, että kaikki samankokoiset tontit samalla vyöhykkeellä vuokrataan samaan hintaan riippumatta siitä, minkä ikäinen talo on. Lasku lankeaa, kun vanha sopimus korvataan uudella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Fakta

Tontinvuokran määrittely

Vuokrataso on 5 % tontin arvosta. Aikaisemmin taso laskettiin 4 %:n mukaan, mutta tätä nostettiin 2000-luvulla.

Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

70-luvulla oli tavallista, että vuokrasopimuksiin lisättiin 2 %:n korotusraja indeksimuutokseen ja/tai ensimmäisen viiden vuoden aikana indeksimuutos rajattiin enintään 0,5 %:iin.

PS:n haastattelema talonomistaja kertoo, ettei ole yrityksistään huolimatta saanut toistaiseksi kuulla keneltäkään perusteluja äkkiä moninkertaiseksi kohonneelle tontinvuokralle. Tieto tulee Viljam Knifille jonkinmoisena yllätyksenä.

– En tiedä tapausta, enkä pysty siihen ottamaan kantaa. Olemme lähettäneet kaikille ilmoitukset ja uudet vuokrat. Varmasti voisi aina informoida enemmänkin.

Knif sanoo, että kysyjien kanssa on kyllä juteltu ja epäselviä asioita setvitty.

– Niin paljon kuin näitä uusintoja on ollut, sanoisin kuitenkin, että ne ovat menneet hyvin. Mitään joukkoyhteydenottoja ei ole tullut.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä