Paikallisuutiset

Perussuomalaisilla riemun, vasemmistoliitolla ja vihreillä murheen päivä

Puhelimeen vastaa sangen tyytyväinen mies Uudestakaarlepyystä. Perussuomalaisia edustava Jorma Malinen keräsi eduskuntavaaleissa 1299 ääntä, jotka eivät toki riittäneet lähellekään valintaan.

Omaa vaalimenestystä tärkeämpää hänelle on puolueen marssi kohti vallankahvaa.

– Tunnelmat ovat erittäin, erittäin positiiviset. On loistavaa, että saatiin upotettua tämä vihervasemmisto ja päästään aloittamaan uusilla konsteilla, Malinen sanoo.

Vaasan piirissä perussuomalaiset on nyt suurin puolue ja myös alueellinen voittaja.

– Saatiin yksi paikka lisää ja vieläpä kaksi naista meni läpi. Näytämme, että emme ole mikään äijäpuolue enää.

Edessä on kiivaaksi povattu vääntö tulevasta hallituspohjasta. Jorma Malinen on aika varma lopputulemasta.

– Kyllä minä luulen, että perusta on kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Ihan puhtaalla oikeistolaishallituksella, jossa ovat mukana kristilliset ja Liike nyt, taitaa mennä paikat tasan [eduskunnassa]. Kyllä siihen periaatteessa keskusta pitäisi mukaan ottaa, jos se nyt palaisi vähänkään juurilleen.

Sinipunahallitukseen Malinen ei usko.

– Luulen, että vähän kaikki saivat kyllänsä tästä touhusta, jopa kokoomuslaiset. Kyllähän hekin saivat siipeensä nykyhallitukselta. Ihme on jos pääsevät sopimukseen, puheet ovat olleet niin kovia.

Minkä näköistä Suomea on lupa odottaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi?

– Ihan tervettä Suomea, otetaan löysät pois. Rahaa on tullut sodan ja koronan varjolla niin paljon lainattua, että sitä on valunut sellaisiinkin paikkoihin, missä sitä ei tarvita.

– Koulutus on edelleenkin tärkeää, ja tietenkin sairaan- ja vanhustenhoito. Niistä pitää huolta pitää. Ja sitten byrokratian purku, Jorma Malinen listaa toimenpiteitä.

Vasemmistoliiton pietarsaarelaisehdokas Teija Löfholm toteaa, että vaalituloksessa on pureskelemista. Puolue hävisi valtakunnallisesti viisi paikkaa.

– Olin tyrmistynyt, kun näin tulokset, ei voi muuta sanoa. En ymmärrä mikä, oliko se sitten se taktikointi vai mikä, joka sai änestämään demareita, Löfholm pähkäilee.

– Tuntuu kuitenkin, että vasemmistoliitto teki tosi hyvää kampanjaa ja sai hyvää palautetta. Selitimme asioita kansantajuisesti ilman mitään kapulakieltä, ihmisläheisillä esimerkeillä. Nähtäväksi jää nyt, miten meitä kuritetaan.

Löfholm ei pidä Petteri Orpon tehtävää hallituksen muodostajana minään läpihuutojuttuna.

– Varsinkin kun perussuomalaiset saivat noin paljon ääniä, he eivät välttämättä kovin helpolla nyt anna periksi omista periaatteistaan. Uskon, että he voivat olla aika kova pala.

Oma tulos oli 414 ääntä, mikä ylitti ehdokkaan oman tavoitteen nelinkertaisesti.

– Ajattelin, että saisin 100 ääntä ensikertalaisena äärettömän niukalla kampanjoinnilla. Viisivuorotyön ohella olin lähinnä somen varassa, telttailemaankin ehdin vain pari kertaa. Ei se ihan turhaa työtä ollut. Olen todella iloinen ja kiitollinen, että ääniä tuli vieläpä laajalta alueelta, Seinäjokea myöten.

– Minulle valkeni, kuinka kovaa työtä se on. Siinä saa panostaa tosissaan. Kokemus oli mielenkiintoinen. En sano etten koskaan lähde mukaan, mutta hyvin tämä riittää nyt vähäksi aikaa, Teija Löfholm sanoo.

Vihreiden ehdokas Anni Teerikangas Pietarsaaresta nimeää maanantain surun päiväksi niin puolueen kuin omankin tulematta jääneen menestyksen takia.

– Vihreät eivät ole onnistuneet pitämään teemojaan yllä tarpeeksi hyvin, että olisimme saaneet äänestäjät taaksemme. Kansa äänesti eduskuntaan kenraaleita ja puolustuskommentaattoreita. Tällaiset kaltaiseni liberaalilla ihmisoikeuspehmotyypin profiililla kampanjoivat ovat sitten jääneet tässä jalkoihin, Teerikangas sanoo.

Hänen mukaansa sitä saadaan mistä puhutaan.

– Näitä vaaleja on käyty suurten puolueiden ja lehdistönkin taholta hyvin pitkälti raha ja talous edellä. Talous- ja turvallisuuspuheet hyödyttävät kokoomusta, näin on aina ollut.

Perussuomalaisten kertomuksessa hänen mielestään tavallinen suomalainen, ihan hyvätuloinenkin jopa, maalataan uhriksi jonka asemaa halutaan nostaa.

– Pienen, heikon ja köyhän asialla oleminen ei ole vaikeina aikoina näköjään kovin suosittua. Vaikka Marinin kansanrintamahallitus onnistui koronakriisistä ja Itä-Euroopassa riehuvasta sodasta huolimatta osittain korjaamaan Sipilän hallituksen tekemiä järkyttäviä leikkauksia, nostamaan työllisyyttä ja uudisti jopa sotejärjestelmän, silti kansan muisti on ollut lyhyt. Leikkauspuheet ovat uponneet ihmisiin.

Omaan vaalitulokseensa Teerikangas on pettynyt. 198 ääntä oli romahdus verrattuna neljän vuoden takaiseen 416 ääneen.

– Varmasti siihen oli myös taktinen äänestäminen yhtenä syynä. Meillä oli myös pari hyvää nuorta ehdokasta. Neljä vuotta sitten olin ehdokkaista nuorimmasta päästä, nyt enemmän keski-ikäinen.