Paikallisuutiset

Kristina Stenman esitteli vielä yhden ison asian – väistyvä kaupunginjohtaja antaa ymmärtää ajan olevan oikea jalkapallostadionille: "Realistisesti mitoitettu ja järkevä hanke."

Tämän viikon perjantaina viimeistä päivää virassaan oleva Pietarsaaren kaupunginjohtajaKristina Stenman sai vielä viime metreillä omallekin pöydälleen asian, joka kaupungissa takuulla puhuttaa.

Hän esitteli maanantaina kaupunginhallitukselle Länsikentän jalkapallostadionia koskevan aiesopimuksen ja muut pyrkimykset kaupungin ja jalkapalloseurojen yhteistyötä koskien. Asia eteni esittelyn mukaan ja otti merkittävän askeleen kohti toteutumista.

Stenman itsekin näyttää liputtavan hankkeen puolesta niin selkeästi kuin virkamies saattaa edes viimeisinä työpäivinään.

– Kaikki näkevät, että Keskuskentän aika on edustusjalkapallon osalta ohi. Nämä 3000:n katsojan stadionia koskevat stadionkaavailut istuvat hyvin Pietarsaaren mittakaavaan. Se riittää, kun Jaro pelaa taas jonain päivänä liigassa ja United naisten pääsarjassa. Realistisesti mitoitettu ja järkevä hanke.

"Pietarsaarelaiseen monikerroksellisuuteen kuuluu, että täällä on hyvin vahva kulttuurielämä ja hyvin vahva urheiluelämä ja pitkät perinteet näissä."

Stenman nostaa rivien välistä esille, että liikunnan urheilun olosuhteet eivät Pietarsaaressa ole samalla tasolla kulttuuriin nähden.

– Pietarsaarelaiseen monikerroksellisuuteen kuuluu, että täällä on hyvin vahva kulttuurielämä ja hyvin vahva urheiluelämä ja pitkät perinteet näissä. Myös se, että urheilutilaisuuksia voidaan järjestää hyvissä fasiliteeteissa on tärkeää.

Länsikentän tekonurmi olisi joka tapauksessa uusittava ja uuden stadionin kenttä palvelisi myös junioreita.

– Täällä tehdään jalkapallossa hirmuisen hyvää junnutyötä, Stenman sanoo ja nostaa esille myös korkeat harrastajamäärät.

Jalkapalloväen kannalta taitaa olla harmi, että Stenmanin aika Pietarsaaressa on ohi. Poistuva kaupunginjohtaja lähettää stadionasiassa terveisiä seurojen suuntaan.

– Nyt kun on sitä draivia myös seuroissa, niin voisi sanoa kuin Juhani Tamminen aikoinaan, että nyt olisi momentum päästä eteenpäin.

Kyse on lopulta myös rahasta. Esillä olevassa mallissa kaupunki vuokraisi stadionia kenttäyhtiöltä vuokraten sitä eteenpäin käyttäjille, jotka ovat samalla kenttäyhtiön omistajia.

– Kaupungin näkökulmasta pitää katsoa, että missä menee kipuraja. Länsikentästä kaupunki maksaa tällä hetkellä 30 000 - 35 000 euroa vuodessa. Ja Keskuskentän ylläpito jalkapallon käyttöön maksaa jotain ja niin edelleen.

Kaupungin ja seurojen olisi kyettävä kommunikoimaan samalla aaltopituudella.

– Olisi löydyttävä yhteisymmärrys siitä, että tulopuoli on realistisella pohjalla, jotta pystytään hoitamaan lainat ja kustannukset.

Kaikesta huolimatta tullee nousemaan ääniä, jotka pelkäävät Jaron saavan edustusstadionin veronmaksajien piikkiin.

– Aina voi pohtia, että mikä on veronmaksajien piikissä. Toisaalta urheilu, vapaa-aika, kulttuuri ja nuorisotoimi ovat kaikki myös kunnan tehtäviä, Stenman muistuttaa.

Tehtäväkenttään kuuluu myös huolehtia siitä, että esteettömyys mahdollisimman hyvin toteutuu kunnallisissa tiloissa. Stenman huomauttaa, että Keskuskentän tiloissa näin ei tapahdu.

Stenman on huomiossaan jo seuraavan virkansa tontilla. Yhdenvertaisuuslaki nimittäin kieltää myös epäsuoran syrjinnän muun muassa vammaisuuden vuoksi. Kyseistä lakia taas valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Neljä vuotta sitten Pietarsaaren kaupunginjohtajana aloittanut Kristina Stenman ottaa yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät vastaan 1. elokuuta. Hän on aiemmin urallaan toiminut muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajana sekä tutkijana Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu joutuu tehtävässään tekemisiin kiivaan ja epäasiallisenkin keskustelun kanssa. Pietarsaarelaista keskusteluilmapiiriä hän kehuu.

– Valtuustoryhmien välillä on hyvä keskustelukulttuuri. Olen pitänyt sellaista tapaa, että pari kertaa lukukaudessa olen tavannut valtuustoryhmien puheenjohtajat, minkä olen kokenut toimivaksi käytännöksi. Joka tapauksessa Pietarsaaren valtuustossa on kunnioittava ilmapiiri ja ihmisistä puhutaan ihan miellyttävällä tavalla. Näin ei ole tänä päivänä kaikissa valtuustoissa.

Pietarsaaresta ja pietarsaarelaisista Stenmanilla tuntuu olevan vain hyvää sanottavaa. Tämä on jäähyväishaastatteluille tyypillistä ja sopivaa, mutta taisi virkanainen viihtyä kaupungissa oikeastikin.

Sellaisella innolla Stenman nimittäin listaa kaupungin suosikkipaikkojaan Itälän hiihtoladuista Black Sheep -pubin jazz-iltoihin. Kristina Stenmanin Jeppis on sekä elävää kaupunkikulttuuria että luontoa.

– Jo työmatka on ollut tosi loistava, kun olen kävellyt Isokadun päästä tänne kaupungintalolle. Pietarsaaren keskusta on aivan ihastuttava ja tietysti tämä mieletön rakennus. Ja Koulupuisto ja After Eight. Kun keskustasta lähtee kävelemään vaikka Vanhaan satamaan päin tai toisaalta Raatihuoneenkatua länteen, niin huomaa että Pietarsaaressa on hienoa arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä ja muunkinlaista kauneutta.

Pikkukaupungin idylli on uhattuna sikäli, että kaupungin väestöennusteet ovat lähinnä karmeita ja talous horjuu. Stenman on irtisanoutumisilmoituksensa jälkeen pitänyt molempia asioita esillä. Toivoa hänen mukaansa kaikesta huolimatta on.

– Iso trendi toki on, että Helsingin, Tampereen ja Turun seudut kasvavat. Kaupungistuminen kaikkineen on myös yleismaailmallinen trendi. Mutta jos ajatellaan Pietarsaaren näkökulmasta, niin todella iso etu on, että täällä on vientivetoinen ja kehittyvä elinkeinoelämä. Siinä mielessä Pietarsaaren seutu on poikkeus verrattuna moneen muuhun paikkakuntaan.

Vientiteollisuus on luottanut Pietarsaareen myös vaikeina hetkinä.

– Kun metsä-, paperi ja selluteollisuudessa oli paha kriisi ja Suomessa laitettiin tehtaita kiinni, niin Pietarsaari pärjäsi siinä ja täällä on UPM:n suurin yksikkö Suomessa. Ja muutenkin meillä on isoja yrityksiä kuten Snellman. Jos ajattelee seutua, niin vaikkapa Mirka tai Ekeri tai Rani Plast. Meillä on isoja teollisuuden vetureita ja monipuolisesti työpaikkoja. Kriittinen kysymys on, että miten saadaan työvoima turvattua näihin työpaikkoihin.

Koulutuksen keskittymiskehitys on Stenmanin mukaan johtanut siihen, että omien koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen on Pietarsaaren kaltaiselle kaupungille entistä tärkeämpää. Samoin olisi merkittävää, että Pietarsaari houkuttelisi paluumuuttajia.

– Kun nuoret lähtevät opiskelemaan isompiin kaupunkeihin, niin työpaikkakin löytyy helpoiten sieltä läheltä. Näen toisaalta erittäin tärkeinä ne satsaukset, jotka Pietarsaari on tehnyt korkeakoulutukseen.

Esimerkkeinä Stenman mainitsee Novian tradenomikoulutuksen sekä Centrian koodarikoulutuksen. Ne palvelevat seudun tarpeita.

– Toivoisi, että korkeakoulujen rahoituksessa nähtäisiin seutukaupunkien ja elinkeinoelämän välinen yhteys.

Kristina Stenman muistuttaa vielä, että ilman maahanmuuttajia olisivat julmimmat väestöennusteet jo käyneet toteen. Toisaalta suomenkielisen väestön väheneminen ja vanheneminen on ongelma koko kaupungille.

Pietarsaari murheineen ja iloineen jää vuonna 1962 syntyneeltä Stenmanilta nyt taakse. Hän ei ratsasta auringonlaskuun, vaan tähänastisen uransa näkyvimpään ja julkisimpaan tehtävään.

Pietarsaaren päätösasioihin Stenman ei aio enää jatkossa puuttua, mutta kaupunki pysyy hänen sydämessään.