Paikallisuutiset

Sivistys kantaa muutoksessa: Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston 110-vuotisjuhlassa puhunut ulevaisuudentutkija Ilkka Halava perää humanistisia arvoja, sivistyslaitosten merkityksen lisäämistä ja uusien teknisten työvälineiden, kuten digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä tulevaisuuden haasteissa

Seuraavat pari vuosikymmentä ovat ihmiskunnalle iso haaste. Nykyinen elämäntapamme kuluttaa maapalloa liikaa. Seuraavan kuuden vuoden kuluessa olisi muutoksen korjaavaan suuntaan oltava jo pitkällä.

Meidän on muutettava rakenteita ja poistettava rakenteellinen tuhlaus, luotava uusia malleja. Keinot muutokseen ovat jo olemassa, mutta niitä olisi vain alettava hyödyntää mahdollisimman pian.

Näin totesi tulevaisuudentutkijaIlkka Halava juhlapuheessaan Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston 110-vuotisjuhlassa, lauantaina. Hän halusi luoda optimismia siihen, että muutoksen mahdollisuus ja tuhoisan kehityksen pysäyttäminen ovat vielä olemassa.

Suomi voi olla eturintamassa näyttämässä esimerkkiä uusien välineiden ja keinojen käytössä. Halava puhui kultaisesta sukupolvesta, jolla on mahdollisuus ratkaista iso maapallon tulevaisuutta koskeva ongelma.

Digitaalisaatio ja teknologia ovat apuvälineitä. Henkinen sivistys on asian toinen puoli. Samoin se, että kun puhumme siitä, että meidän pitäisi välittää lähimmäisistämme ja niin usein teemmekin, meidän olisi alettava välittää myös kauimmaisista.

– Tässä ajassa, internetin aikakautena näemme maailman rajallisuuden. Ihmiskunta on kuin yhtä, ei ole eri maita tai kansoja, olemme kaikki samassa maailmassa. Sen tulevaisuudesta on kyse. Meidän on välitettävä myös kauimmaisista, Ilkka Halava huomauttaa.

Hän toteaa köyhyyden poistamisen olevan tärkeää. Rakenteellinen köyhyys on laajaa. Esimerkiksi maan omistuksesta maailmassa 30 prosenttia on suojattu dokumentein, 70 prosenttia ei.

Toisaalta maailmassa elää miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä, joita ei ole mitenkään rekisteröity eikä heillä ole mitään suojaa. Rekisteröinti mahdollistaa kansalaisuuden ja kansalaisoikeudet. Näin henkilö muun muassa voi hakea pankista lainaa ja hankkia maata, jolla puolestaan hankkia elantonsa.

Nämä ovat muutamia keskeisiä esimerkkejä. Vielä 1970-80 -luvulla maapallon kehitys oli jotakuinkin tasapainossa, kun väestömäärä oli 3 miljardia. Nyt se on yli 7 miljardia. Samaan aikaan osalla maailman väestöstä elintaso on jatkuvasti kohonnut. Toisaalla on äärimmäistä köyhyyttä.

Halava näkee digitalisaation ja uuden teknologian välineenä, joiden avulla pystytään ratkomaan ongelmia ja turvaamaan hyvä elintaso. Muutoksen on kuitenkin läpäistävä kaikki rakenteet.

Hän mainitsee eri puolilla maailmaa ja meilläkin johtavissa asemissa olevan noin 50-vuotiaiden tai vanhempien. Heillä ei ole intressiä muuttaa mitään, vaan turvata nykyinen tilanne elämänsä ajan. He jäädyttävät muutokset.

Nyt tällaiseen jarrutteluun ei ole aikaa, vaan vaaditaan hyvin nopeaa muutoskokonaisuuden haltuun ottoa. Lapsia ja nuoria on kouluissa niin ikään opetettava siihen maailmaan, jossa he tulevat elämään, ei nykyiseen.

Ilkka Halavan mielestä olisi lisäksi kehitettävä vastapooli viihteen jatkuvalle turpoamiselle jokapäiväisessä elämässämme. Olisi luotava sivistysärsykkeitä.

Kilpailu on kuitenkin kovaa. Kansainvälinen viihdebisnes sijoittaa miljardeja toimintaansa vuosittain. Tarvitaan myös historian ja sivistyksen sanoitusta uudella tavalla, sijoituksia niihin.

Sivistyslaitoksilla on tärkeä rooli, ei vain kouluilla ja muulla opetussektorilla vaan mm. myös kirjastoilla ja museoilla. Oodi-kirjasto Helsingissä on hyvä esimerkki tulevaisuuteen suuntaavasta sivistyslaitoksesta.

– Digitalisaatio, algoritmit ja uusi teknologia yleensä ovat työvälineitä, joita ihminen on luonut elämäänsä helpottaakseen, Halava tähdentää.

Hän ei ymmärrä konepelkoa ja robottien pelkoa. Niitä voidaan käyttää niin opetuksessa kuin hoivatyössä.

Vaaditaan vain uskallusta hyödyntää jo olemassa olevia keinoja. Näillä uusilla työkaluilla voidaan ratkaista isoja ongelmia, myös maailman pelastaminen.

Kansalaisopistojen liiton tervehdyksen juhlaan tuonutJaana Nuottanen puhui niin ikään koulutuksen ja sivistystoimen tärkeästä tehtävästä.

– Koulutuksella oli keskeinen rooli työväenopiston perustamisen aikoihin 110 vuotta sitten ja niin on edelleen.

– Vapaa sivistystyö omaa humanistiset arvot ja se on avointa kaikille. Siihen sijoitetuilla varoilla on laaja vaikuttavuus. Se luo mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, toisaalta sillä on sosiaalinen ulottuvuus, toisten ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus, Jaana Nuottanen totesi.

Pietarsaaren kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginjohtaja Kristina Stenman. Musiikkia esittivät Folk is Happening, Laulu-Jaakot ja juhlaa varten perustettu Projektikuoro. Aulassa tulomusiikkia esittivät Työväenopiston pelimannit.

Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkkejä pitkään palveleille opettajille.