Paikallisuutiset
Rahankeräys Aspegrenin hyväksi ei ole avannut lahjoittajien kukkaronnyörejä: - Odotukset olivat kieltämättä pikkaisen korkeammalla
Pietarsaari
Rahankeräys Aspegrenin puutarhan hyväksi ei oikein ole ottanut tuulta alleen. Yleinen kansalaiskeräys käynnistettiin jo vuoden 2016 helmikuussa ja neljäs keräysvuosi on pyörähtänyt käyntiin. Tähänastinen tuotto on ollut vaatimatonta tasoa. Tulos voidaan laskea muutamissa sadoissa euroissa.
– Vuositasolla puhutaan parista sadasta eurosta eli kaikkiaan on kertynyt tuollaiset 500-600 euroa. Jokainen euro on toki tärkeä, mutta odotukset olivat kieltämättä aivan toista luokka keräyksen alkuvaiheessa. Olimme kuulleet esimerkkejä vastaavanlaisen keräyksen onnistumisesta, esimerkiksi Stundarsissa se on toiminut hyvin. Meillä on ollut huomattavasti hiljaisempaa. Ovatko paikat sitten keskenään niin eri tyyppisiä vai mitä, vaikea sanoa, pohdiskeleePentti Silvennoinen, Aspegrenin puutarhasäätiön hallituksen puheenjohtaja.
– Tosin emme ole keräystämme erikseen oikein mainostaneetkaan. Se näkyy lähinnä kotisivuilla ja mm. toimintaa koskevissa mainoksissa.
Vuosi 2018 oli ensimmäinen positiivinen vuosi säätiön osalta.
Talouden kehityksen suuntaa Pentti Silvennoinen voi ilokseen sanoa myönteiseksi tällä hetkellä.
– Vuosi 2018 oli ensimmäinen positiivinen vuosi säätiön osalta. Velkaa on yhteensä 750 000 euroa, pankille ja Pietarsaaren kaupungille.
Taloushuolien taakkaa on keventänyt Aspegrenin puutarhan ylläpidon siirtyminen Alerten harteille. Säätiö huolehti siitä yksin aina kesään 2017 saakka.
– Taloudenpito kävi osittain raskaaksi kaupungin vuosittaisen toimintatuen loppumisen vuoksi. Sitten vuosittain tuki alkoi tulla sitä kautta, että kaupunki ostaa puutarhan ylläpitopalveluja Alertelta. Se on suuri apu. Juuri puutarhan ylläpidosta koitui säätiölle tappiota, Silvennoinen huomauttaa.
Miinuksen ymmärtää kun puutarhan vuosikulut liikkuivat 60 000 - 65 000 eurossa ja tulopuoli oli samaan aikaan olematonta. Puheenjohtaja painottaa, ettei kaikille avoin puutarha voikaan olla taloudellisesti tuottoisa. Omenoiden ja porkkanoiden myynnistä ei paljon kerry kassaan. Välillisesti tuottoa tulee vaikkapa siten, että kävijä ihastuu puutarhaan ja pappilaan ja haluaa järjestää siellä perhejuhlan tai muun tilaisuuden. Yritykset voisivat Silvennoisen mukaan hyödyntää luonnonläheistä aluetta huomattavasti enemmän esimerkiksi tyky-päivillä.
– Sekä puutarha että pappila ovat luonteeltaan sellaisia paikkoja, ettei niistä voi saada kaiken toiminnan kattavia tuloja - ravintola on oma lukunsa. Puutarha rakennettiinkin nimenomaan julkiseen käyttöön yhdessä alueen muun toiminnan kanssa. Se tarjoaa kävijälle palan vihreää perintöä, aineettoman, esteettisen kokemuksen 1700-luvun barokkipuutarhassa. Kaupungille alue edustaa tietynlaisia edustustiloja, vaikka paikka onkin säätiön hallinnassa.
– Rakennusten ja kasvuston ylläpitäminen kuitenkin maksaa - jos ei tehdä mitään luonto ottaa äkkiä vallan.
Matkailuvalttina kulttuurimiljöö edustaa omaa luokkaansa seudulla.Kävijöitä Aspegrenin puutarhasta ja Rosenlundin pappilasta ei puutukaan.
– Alueesta on kasvanut Pietarsaaren tunnetuin tavaramerkki, vuodessa kävijöitä on arviolta 16 000 - 20 000. Pappila ja puutarha tunnetaan koko maassa ja Ruotsissakin, linja-autoja saapuu sesonkina joka ilmansuunnasta.
Puutarha viljelyspalstoineen, ansareineen ja huvimajoineen restauroitiin noin puolella miljoonalla eurolla 1700-luvun asuunsa lähes ilman lainarahaa, avustusten turvin. Pappilan saaminen siihen asuun, että voitiin ottaa vieraita vastaan tuli maksamaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Rahoitukseen osallistuivat monet eri tahot ja työssä on ollut mukana useita vapaaehtoisia talkoolaisia. Ilman lainarahaa ei mittavasta hankkeesta selvitty.
– Pietarsaaren kaupungilta saatua lainaa on voitu lyhentääkin jonkin verran, muutama tuhat. Kaikki oma raha menee käytännössä lainojen lyhennyksiin ja paikkojen ylläpitämiseen eikä toiminnan kehittämiseen varoja jää tässä vaiheessa. Toiveissa on ollut renkituvan restaurointi, mutta mitään isompaa hanketta ei aleta toteuttaa ennen kuin rahoitus on täysin selvillä.
– Ravintola on ollut tuottoisa suureksi osaksi lounastarjoilun ansiosta ja ravintolan toiminta onkin mennyt plussan puolelle, Pentti Silvennoinen iloitsee.
Säätiön palkkalistoilla on tällä hetkellä kolme henkilöä; toiminnanjohtaja/ravintolavastaavan lisäksi kaksi keittiötyöntekijää.
Rosenlund on omalta osaltaan lisäämässä myös kaupungin kulttuuritarjontaa. Tänäkin vuonna ohjelmassa on useita taidenäyttelyitä. Pappilan toisessa kerroksessa toimii useita yrittäjiä, jotka tarjoavat henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyviä palveluja. Pappilaa ympäröivässä Aspegrenin puutarhassa vihertää jo; ainakin ansarin asukkaat ovat heränneet uuteen kevääseen.
Lakki kiertämässä vuoteen 2021
Aspegrenin puutarhasäätiöllä on käynnissä yleinen kansalaiskeräys 1.2.2016-2.1.2021.
Keräyksen tähän astinen tuotto on yhteensä 500-600 euroa. Lahjoituksen voi tehdä soittamalla tai suoraan lippaaseen pappilassa.
Puutarhan ja pappilan muodostamasta kokonaisuudesta vastaa Aspegrenin puutarhasäätiö, jonka perustivat 2007 Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Luodon kunta ja Pohjanmaan liitto.
Puutarhan entistämistyöt 1700-luvun asuun toteutettiin 2000-luvun alussa. Pappila restauroitiin ja peruskunnostettiin vuosina 2013-2014. Puutarha tuli maksamaan noin puoli miljoonaa euroa, pappila noin 1,8 miljoonaa euroa.
Puutarhan ylläpito on ollut säätiölle tappiollista. Puutarhan ylläpito siirtyi Alertelle kesän 2017 jälkeen; Pietarsaaren kaupunki ostaa Aspegrenin puutarhan ylläpitopalveluja Alertelta, mistä on ollut suuri taloudellinen apu.
Käytännön puutarhatoiminnasta vastaa vuonna 2001 perustettu Aspegrenin puutarhayhdistys. Osa puutarhasta koostuu yksityishenkilöille vuokratuista viljelypalstoista.
Paikallisuutiset
