Kokkola-lehti

Keski-Pohjanmaalla päävilja ohran sato oli heikko, vettä säilyttävät turvemaan pellot pelastivat satoa Pohjois-Pohjanmaalla – Pohjalaismaakunnat pärjäsivät viljelyssä kuitenkin muuta maata selvästi paremmin

Suomen vuoden 2021 viljasato oli Luonnonvarakeskus Luken viljelijöiltä keräämien ennakkotietojen mukaan 2000-luvun heikoin. Syynä oli kuivuus. Yliaktuaari Anneli Partala Lukesta kertoo, että Keski- ja Pohjois-Pohjamaallla pärjättiin kuitenkin muuta maata paremmin, sillä alueella ei ollut niin kuivaa kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa.

– Molemmissa maakunnissa saatiin selvästi muuta maata parempi päävilja ohran hehtaarisato. Ohraa saatiin molempien maakuntien pelloilta keskimäärin noin 3 200 kiloa hehtaarilta, kun koko maan ohrasato oli keskimäärin vain 2 630 kiloa. Pohjois-Pohjanmaa ei normaalisti yllä Pohjanmaan satoihin. Tällä kertaa ylsi, koska alueen turvemaat pidättivät hyvin vettä ja takasivat sadon. Kummassakin pohjalaismaakunnassa yletään kuitenkin hyvänä vuonna ohran noin 4 000 kilon keskimääräiseen hehtaarisatoon.

Keski-Pohjanmaan luvut sisältyvät Pohjanmaan ELY-keskuksen tilastotietoihin. Muuta maata paremmasta sadosta huolimatta Keski-Pohjanmaan ohrasato on kuitenkin paikallisesti 2000-luvun heikoin. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskimäärin ohrasato yltää joskus jopa 4 600 kiloon, syynä on Pohjois-Pohjanmaata eteläisempi sijainti.

Ohrasato oli nyt Suomessa heikoin lähes 50 vuoteen. Suomessa eniten viljelty vilja on ohra. Tänä vuonna korjatun noin yhden miljardin kilon ohrasadon osuus koko viljasadosta on 40 prosenttia. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. Runsaan rehukäytön lisäksi ohra on tärkeä mallasteollisuuden raaka-aine.

Kaurasadoissa pohjalaismaakunnat selvisivät Partalan mukaan niin ikään muuta maata paremmin.

– Keskimääräinen kaurasato oli Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaan tiedot sisältyen, 3 650 kiloa hehtaarilta, Pohjois-Pohjanmaalla 2860 kiloa, kun koko maan keskimääräinen kaurasato hehtaarilta oli 2480 kiloa.

Luomuohran keskimääräinen hehtaarisato jäi Pohjois-Pohjanmaalla vain 1 670 kiloon, Pohjanmaalla nousi lähes 3 000 kiloon. Valtakunnallinen keskisato luomuohralla oli 2 100 kiloa.

– Voidaan puhua luomuohrasadon romahtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla. Saadut tiedot perustuvat kuitenkin vasta viiden tilan tietoihin. Pohjanmaan luvut perustuvat 11 tilan tietoihin.

Luomukaurassa onnistuivat molemmat pohjalaismaakunnat paremmin. Keskimääräinen hehtaarisato oli molemmissa noin 2 100 kiloa, kun valtakunnan keskisato oli 1570 kiloa.

Tänä syksynä korjattiin Suomessa yhteensä 2,6 miljardin kilon viljasato. Sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992.

– Maatiloilla on nyt yleisesti taloudellisesti tiukka tilanne. Vuonna 2018 oli myös heikko viljavuosi, tuolloin jäätiin noin 2,7 miljardin kilon viljasatoon. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia, toteaa yliaktuaari Anneli Partala.

Valtakunnallisesti myös vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä.

– Viljan luomutuotanto on ollut viimeiset kymmenen vuotta jatkuvassa kasvussa. Vuoden 2021 luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonaisviljasadosta. Luomuviljan sato tekee notkahduksen tuotannon kasvuun. Luomuviljasato jäi viljan kokonaissadon tapaan yli 20 prosenttia vuoden 2020 satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan.

Satotilaston ennakkotilasto vuoden 2021 sadosta perustuu noin 4 100 maatilan tietoihin, joista luomutiloja oli noin 480. Tänä syksynä satotiedot kerätään noin 6 100 maatilalta. Satotietojen tiedonkeruu päättyy joulukuun alussa ja lopullinen satotilasato 2021 valmistuu helmikuun 17. päivä.

Suomessa on seurattu kotimaisen peltokasvituotannon määrää tärkeimpien tuotantokasvien osalta jo yli sata vuotta. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa on saatavilla historiatietoja sekä eri puolilta Suomea peltokasvituotannon määrätietoja. Satotilasto kertoo, kuinka suuri sato Suomen pelloilta korjattiin muun muassa seuraavista peltokasveista: ruis, vehnä, ohra, kaura, rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, kuivaheinä ja säilörehu. Tietoja on vuodesta 1920 lähtien. Luomusadon osalta tietoja on vuodesta 1999 alkaen