Paikallisuutiset

Hiihto-ikoni piipahti kylässä – katso video: Miksi Sami Jauhojärveä kutsutaan Mustiksi?

Sami Jauhojärven vierailu Pietarsaaren torilla herätti mielenkiintoa paikallisissa.
Sami Jauhojärven vierailu Pietarsaaren torilla herätti mielenkiintoa paikallisissa. Kuva: Anna Keskivinkka

Työt toivat olympiamestarin ensimmäistä kertaa Pietarsaareen. Hienon hiihtouran jälkeinen elämä pyöri paljon erilaisessa edustamisessa sekä YLE:n asiantuntijakommentaattorin roolissa. Mutta mitä muuta mies oikein tekee elääkseen?

– Haluatko kuulla hämmentävän vastauksen? Minä myyn itseäni, lohkaisee aina sanavalmisSami Jauhojärvi.

Mutta miten sinusta tuli Musti? Jauhojärvi paljastaa lempinimen historian videossa:

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Edustustehtävät liittyvä pitkälti hiihtoon. Miehellä kaksi suurempaa toimeksiantajaa, joista toinen on suksimerkki Fisherin maahantuoja ja toinen on juuri YLE. Lisäksi työsarkaa riittää Rukka-vaatemerkin sekä yksittäisten luentojen parissa. Näissäkin töissä on puolensa.

– Ammatikseen hiihtämisessä sitoutuminen on se tärkein asia. Seitsemän työpäivää viikossa ja ne valinnat mitkä teet jokaisen 24 tunnin aikana vaikuttivat lopputulokseen. Nykyisessä toimenkuvassani ei tarvitse niin tiiviisti sitoutua.

Jauhojärvi seuraa edelleen Hiihtoliiton toimintaa jo siitäkin syystä, että hänellä on yksi maajoukkuehiihtäjä valmennettavana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Toki kiinnostaa seurata minkälaisia päätöksiä siellä tehdään. En ole alkanut miksikään taustavaikuttajaksi, politikoinnista nyt puhumattakaan, vaan seuraan tilannetta. Jos joku kysyy minulta jotain, annan asiasta oman mielipiteeni, mutta en ota kantaa asioihin. Hiihtoliiton toiminnanjohtajan valinta on joka tapauksessa iso prosessi ja viitoittaa suuntaa, mihin päin suomalainen hiihto on menossa.

Mitä suomalaiselle hiihdolle on tapahtunut? Ennen arvokisoista satoi mitaleita, mutta tänä päivänä se on harvinaista herkkua.

– Ylipäänsä jos miettii mitä urheilua tahansa, niin Suomi on kuitenkin hyvinvointiyhteiskuntana ollut keulapäässä jo 1960-luvulla. On ollut mahdollista valmentautua, ei ehkä täysin ammattimaisesti, koska olympialiike ei sitä hyväksynyt, mutta kuitenkin. Kilpailu on tänä päivänä kiristynyt, tietotaitoa leviää maasta toiseen entistä helpommin, kun valmentajat vaihtavat työpaikkaa. Tiedonkulussa on vain pysyttävä mukana.

Jauhojärvi arvostaa Sotsin olympiakultaa, koska se oli hänen uransa ainoa kultamitali arvokisoissa. MM-kilpailuissa on tullut kolme pronssia, joista viimeisin Lahden MM-hiihdoista vuonna 2017. Tuo Lahden pronssi olisi voinut olla kirkkaampikin, mutta Emil Iversen kiilasi häntä ohittamaan lähteneen Iivo Niskasen ja hopealta maistunut loppurutistus vaihtui pronssiksi. Jauhojärvi sanoo, että hetken tunteet olivat pinnassa maalialueella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Välillä niitä sattuu. Odotin maalialueella mitalia, mutta en tiennyt vielä minkä väristä. Tunteet tasaantuivat kuitenkin pian, koska hiihto on kuitenkin vain pieni osa ihmisen elämää. Saavutukset ovat saavutuksia ja ne toki määrittävät minua ihmisten silmissä jonkin verran. Itse en mitaleita katsele, eivätkä ne kaikki ole edes kotonani.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä