Paikallisuutiset

Laura Palovuoren kolumni: Turvallisuus ja luotettavuus luovat onnellisuutta

Miksi Suomi on vuosi toisensa jälkeen maailman onnellisuustilastojen kärkimaa? Sosiaalisessa mediassa joku japanilainen ihmetteli, mistä Suomi on tehty. Suomalaiset kommentoivat avuliaasti. Jaettiin linkkejä koulutuksesta ja muista aiheista, jotka avasivat tilastoja.

Jotkut ironisoivat suomalaisten onnellisuutta. Alkoholin kulutus, itsemurhat, nuorten pahoinvointi ja lapsiperheiden köyhyys ovat Suomessakin todellisuutta. Kun siihen lisätään pimeä ja pitkä talvi, voi todellakin alkaa ihmetellä, mistä onnellisuus sitten on tehty.

Oma mielipiteeni onnellisuuden salaisuudesta on oikeastaan yksinkertainen. Se on johdonmukaista systemaattisuutta, joka aiheuttaa luotettavuutta. Silloin saavutetaan turvallisuuden tunne.

Asioiden hoitaminen on helppoa. Virkamiesten johdonmukaisuuteen ja lahjomattomuuteen voi luottaa. Jokainen virastossa tai toimistossa kököttävä joutuu ottamaan samanlaisen vuoronumeron ja jonottaa yhtä kauan. Kaikki kansalaiset ovat samalla lähtöviivalla.

Jokainen virastossa tai toimistossa kököttävä joutuu ottamaan samanlaisen vuoronumeron ja jonottaa yhtä kauan. Kaikki kansalaiset ovat samalla lähtöviivalla.

Tietysti digitaalisuus on tullut jäädäkseen ja sekin helpottaa arkea. Kaiken voi hoitaa sähköisesti, eikä asioita hoitaakseen tarvitse jonottaa lainkaan. Tasavertaisuus mahdollistaa digitalisaation, sillä kaikki ovat samalla tavalla rekisteröityneinä jossakin järjestelmässä. No onhan asialla kääntöpuolensakin; digitalisaation ulkopuolella olevat jäävät ilman tätä hyvää.

Koulutus on tietysti yksi tärkeimpiä onnellisuuden tekijöitä. Kaikki pääsevät yhtä hyvään peruskouluun varallisuuteen katsomatta ja syövät joka päivä täysipainoisen lounaan opetussuunnitelman mukaisesti.

Korkeakoulut ovat myös ilmaisia. Tutkinnon läpäisemiseksi on kaikkien tehtävä yhtä paljon työtä. Kukaan ei voi sanoa: olen maksanut tosi paljon, päästäkää minut kokeesta läpi tai kerron isälle ja hän järjestää kaikille opettajille potkut.

Koulutuksen taso takaa koko yhteiskunnalle hyvät palvelut. Jos ostan kylpyhuoneremontin, saan todennäköisesti taitavat, ammattikoulun käyneet henkilöt tekemään oikeanlaiset eristykset. Peruskoululaisella on korkeakoulututkinnon suorittanut opettaja.

Terveydenhuollossa henkilökunnan pätevyys on osaamisella hankittu, ei paksulla lompakolla, eikä terveyskeskuksen ovella kysytä, onko sinulla varaa tulla saamaan hoitoa vaivoihisi.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kuitenkin lasten fyysinen turvallisuus. On kävelyteitä ja suojateitä, leikkipuistoja ja urheilukenttiä. Kouluun ei mennä liikenteen seassa seikkaillen.

Yleistä turvallisuuden tunnetta antaa myös ennalta päätetty asemakaava. Naapuriin ei yhtäkkiä nouse kerrostalo tai ostoskeskus. Yksikään hotellinomistaja ei voi rajata rantatonttia ja omia sitä itselleen ja rikkaille ulkomaalaisille turisteille. Eväsretkipaikka ei voi yllättäen kadota, vaan virkistysalueet kuuluvat kaikille.

Samaan hengen vetoon on myös lisättävä jokamiehenoikeus. On todellinen onni, että marjat ja sienet ovat kaikkien saatavilla.

Voi tosin olla, että suomalaisten onnellisuus löytyykin saunasta. Löylyt hoitavat koko perhettä vauvasta vaariin. Saunanlauteet tuoksuvat, vesi sihahtaa ja höyry hyväilee ihoa. Puhdasta pesuvettä tulee vesijohtoja pitkin tai se kannetaan kaivosta tai järvestä. Tuskin kukaan suomalainen on jättänyt saunomatta sen vuoksi, että vesi olisi loppunut.

Luin tutkimuksesta, jossa kartoitettiin saunan terveyshyötyjä. Tutkimuksesta ei tullut kunnollista, sillä oli vaikeaa löytää vertailuryhmää. Suomalaisia, jotka eivät saunoisi lainkaan, oli kerta kaikkiaan liian vähän.