Paikallisuutiset

Pietarsaari lainaa rahaa jatkuvasti, mutta joinakin päivinä kaupunki jopa tienaa sillä – korot sivuroolissa velanotossa

Kaupungin velkaantuminen oli Pietarsaaren päättäjien ykköshuolenaiheita vielä kuluvan vuosikymmenen alussa.

Vielä vuonna 2013 Pietarsaarella oli lainoja kunnioitettavat 111 miljoonaa euroa, mikä teki siitä yhden velkaisimmista kunnista valtakunnankin mittapuulla. Asukasta kohti lainataakka läheni jo 6 000:aa euroa, eikä se ollut taittuakseen laskuun näköpiirissä olevina vuosina.

Pelastus tuli varsin yllättäen ja nopeasti vuoden 2013 lopulla. Pietarsaaren energialaitoksen toiminnot ja infra myytiin Katternö-konserniin kuuluvalle Herrforsille, jossa siinäkin kaupungin omistus on merkittävä.

Äkkiä kaupungin kassassa oli lähes 70 miljoonaa euroa käteistä.

"Parhaassa tapauksessa asia hoituu yhdellä puhelinsoitolla. Ilmoitamme, että tarvitsemme huomenna pari miljoonaa ja samalla sovimme korkotasosta."

Kaupungin rahoituksellinen liikkumavara kasvoi samalla. Aiemmin miljooniin euroihin nousseet lainanhoitokustannukset ovat tänään moninkertaisesti pienemmät.

– Korkoja maksoimme viime vuonna noin 350 000 euron edestä, kaupunginkamreeriJonny Wallsten kertoo.

Neljään viimeiseen vuoteen Pietarsaari ei ole nostanut ainuttakaan talousarviolainaa. Kaupunki on pitkälti siirtynyt maksukykynsä säätelyssä lyhytaikaisiin luottoihin, joista pääosa nostetaan kuntatodistuksina.

– Tässä markkina- ja korkotilanteessa se on hyvin edullinen tapa rahoittaa toimintaa. Käytännössä emme maksa niistä korkoa. Päinvastoin, välillä olemme saaneet rahaa mukaan miinuskoroista johtuen.

Vuosina 2014–2015 Pietarsaaren kaupunki käytti koko energialaitoksen myynnistä saadun summan velkojen maksuun.

Alimmillaan, vuoden 2015 lopussa, velkataakka oli 42,7 miljoonaa euroa.

Siitä yhteissumma on noussut viime vuoden lopun 60,4 miljoonaan euroon. Tämän vuoden lopussa lainaa arvioidaan olevan 68,7 miljoonaa euroa.

Jonny Wallsten ei kuitenkaan näe ongelmaa tässä. Reilun 3 000 euron asukaskohtainen velka on kansallista keskitasoa, ja investoinnit pystytään seuraavina vuosina hoitamaan velan maltillisella kasvulla.

– Haastehan ei ole investoinneissa, vaan nimenomaan käyttötalouden puolella, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnassa. Tilanne on sama melkein kaikissa kunnissa.

– Sote-uudistuksen vatvominen ei ole hyvä asia, vaan päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi. Ainakin meidän tapauksessamme tämä on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen.

Kaupunki pyörittää päivittäistalouttaan pitkälti lyhyillä luotoilla, jotka joko maksetaan pois muutaman kuukauden sisällä tai uusitaan.

– Esimerkiksi palkanmaksupäivänä pitää olla muutama miljoona tilillä. Maksuvalmius vaihtelee, Wallsten sanoo.

Useimmat "pikavipit" eli kuntatodistukset otetaan Kuntarahoitukselta, joka lainaa rahaa kansainvälisiltä markkinoilta ja välittää sitä kunnille.

– Parhaassa tapauksessa asia hoituu yhdellä puhelinsoitolla. Ilmoitamme, että tarvitsemme huomenna pari miljoonaa ja samalla sovimme korkotasosta. Seuraavana päivänä rahat ovat tilillä.

Myös pankkeja hyödynnetään maksuvalmiuden ylläpidossa, mutta vähemmässä määrin. Pankista talousarviolainaa ei ole otettu vuoden 2014 jälkeen.

Tällä hetkellä vajaat 9 miljoonaa euroa Pietarsaaren kaupungin veloista on sidottu kiinteään korkoon. Jonny Wallstenin mukaan kiinteäkorkoisten lainojen osuus nousee lähivuosina, mikä antaa lisää ennakoitavuutta rahoituskustannuksiin. Korkotason uskotaan kohoavan lähivuosina.

Kaupunginvaltuusto määrittelee lyhytaikaisen lainojen enimmäismäärän. Kaupunginhallitus ehdottaa, että maksimia nostetaan nykyisestä 52 miljoonasta eurosta 65 miljoonaan euroon.