Paikallisuutiset
Tupakkamuseo avaa Pietarsaaren historiaa - Strenbergin tupakkatehtaan myötä kasvoi kaksikielinen teollisuuskaupunki
PIETARSAARI
Keskiviikkona Pietarsaaren Tupakkamuseossa yleisöä hemmoteltiin ilmaisella opastuskierroksella museon tiloissa. Pietarsaaressa 236 vuoden ajan kestänyt tupakkatuotanto on jättänyt jälkeensä useita museoesineitä sekä tarinoita Pietarsaaren teollisuuden - ja jopa kaupungin kaksikielisyyden kehittymisestä.
MuseojohtajaCarola Sundqvistin mukaan Pietarsaari oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin yksi teollistuneimmista kaupungeista koko Suomessa.
– Vuonna 1762 toimintansa aloittanut tehdas työllisti ensi alkuun vain noin 10-15 henkeä. 1910-luvulla tehdas työllisti parhaimmillaan jo jopa 1631 henkilöä. Pietarsaaren väkiluku oli tuolloin 6500, joten kaupungin asukkaiden osalta tupakkatehdas oli merkittävä työllistäjä.
1890-luvulla Strenbergin tupakkatehtaan tuotannon kasvaessa, tarvittiin työntekijöitä jatkuvasti enemmän.
– Tupakkatehtaalla olikin omia agentteja, jotka matkustivat ympäri Suomea ja houkuttelivat naimattomia naisia tehtaalle töihin muun muassa Tampereelta, Helsingistä, Viipurista ja Vaasasta - kaupungeista, joissa oli tupakkateollisuutta.
1910-luvulla tehtaan työllistämästä 1631 henkilöstä jopa 80 prosenttia olikin naisia.
– Naisten työtehtäviä tehtaalla olivat savukkeiden ja sikareiden valmistaminen. Miehet vastasivat taas koneiden huoltamisesta ja osittain piipputupakan valmistuksesta.
Pietarsaaren kasvavan tupakkateollisuuden myötä vuosien 1890-1910 aikana Pietarsaaren väkiluku kolminkertaistui. Samaan aikaan kaupungista tuli kaksikielinen eri puolelta Suomea Pietarsaareen tehdastyötä tekemään tulleiden ihmisten myötä.
– Vuonna 1880 Pietarsaaressa asuvista vain kolme prosenttia puhui suomea äidinkielenään. Kymmenen vuotta myöhemmin luku oli jo 11, ja vuonna 1910 jopa 42 prosenttia kaupungin väestöstä puhui suomen kieltä, Sundqvist kertoo.
Tupakkamuseossa vieraileva pääsee tutustumaan muun muassa tupakkatehtaalla valmistettuihin erilaisiin tupakkatuotteisiin.
– Esillä on piipputupakkeja, purutupakoita, suunuuskaa, savukkeita aina 1872-vuodesta lähtien sekä erikoissikareita, joita tehdas valmisti esimerkiksi marsalkkaC.G. Mannerheimille, säveltäjäJean Sibeliukselle ja presidenttiUrho Kekkoselle, Sundqvist kertoo.
Hän mainitsee purutupakan olleen tupakkatuotteena äärimmäisen väkevä, sillä se sisälsi jopa 40 kertaa enemmän nikotiinia tavalliseen savukkeeseen verattuna.
– Purutupakassa kun tupakanlehtiä pureskeltiin, ei pureskelun yhteydessä erittyvää sylkeä saanut niellä, sillä se olisi aiheuttanut muun muassa vatsakipuja ja pahoinvointia. Sen takia monissa kaupoissa ja junissakin pidettiinkin esillä sylkykuppeja.
1700- ja 1800-luvuilla tupakkaa käytettiin myös lääkkeenä useiden sairauksien hoidossa.
– Vielä 1900-luvullakin esimerkiksi tupakkaa pureskeltiin hammassäryn lievittämiseksi, ja korvasäryn ajateltiin helpottuvan, kun tupakansavua puhalletaan korvaan, Sundqvist mainitsee.
Tupakkatuotteiden lisäksi museossa on esillä tehdastuotannossa käytettyjä koneita, kuten hylsykoneita, savukkeiden pakkauskoneita, sikarikoneita, nuuskasihti ja etikettikone.
– Esimerkiksi sikarikoneella sikari päällystettiin viimeisellä lehdellä, jolla saatiin sikarille sen kaunis ulkomuoto.
Pietarsaaren tupakkatehtaalle tuotiin muinoin myös tupakkatynnyreitä, joihin oltiin pakattu tupakanlehtiä.
– Lehtien seasta on löytynyt kaikenlaisia mielenkiintoisia esineitä, kuten puukkoja, rahaa, kosimakirjeitä ja jopa keinotekoinen käärme. Osa tavaroista on eksynyt varmasti tynnyreiden sisään vahingossa, mutta on sinne selvästi myös tahallaan tavaroita laitettu, Sundqvist toteaa.
Tynnyreistä löytyneitä tavaroita on myös esillä yleisölle museon vitriinissä.
Tupakkamuseo on kesällä auki yleisölle aina elokuun puoleen väliin saakka tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.
Strenbergin tupakkatehdas
Perustaneet pormestari Lars Blom ja kauppiaat Johan Steen, Niclas Malm ja Anders Böckelman vuonna 1762.
Tehdas viljeli tupakkaa nykyisen Koulupuiston alueella, sillä niiden oli käytettävä kotimaista raaka-ainetta.
Niclas Malmin kuoleman jälkeen vuonna 1785 johto ja omistus siirtyi vaiheittain Malmin vävypojalle Adolp Lindskogille, jonka aikana tuotanto alkoi kasvamaan.
Tupakkatehtaan johtoon siirtyivät vuonna vuonna 1845 kauppias Philip Ulric Strenberg ja apteekkari Viktor Schauman. Strenberg omisti myöhemmin 2/3 tehtaasta.
Tupakkatehdas oli ensimmäinen paikka Pietarsaaressa jossa oli sähköt.
Vuosina 1897-1910 vanhat puiset tehtaanrakennukset purettiin ja uusia isompia tiilirakennuksia tuli tilalle. Konekanta uudistettiin ja tuotanto moninkertaistui.
Vuonna 1896 työntekijöitä oli 474 ja vuonna 1908 heitä oli 1631, mikä oli suurin määrä tupakkatehtaan historiassa.
1800-luvun loppupuolelta aina 1950-luvun loppuun asti Strenbergin tupakkatehdas oli Pietarsaaren suurin työnantaja.
1950-luvun alussa tehdas aloitti ensimmäisen filtteri-savukkeen valmistuksen, ja 1960-luvulla toisten tupakkatehtaiden merkkien tuotannon lisenssillä.
Strenbergin tupakkatehtaan tuotantoon kuului 1960-luvun alussa 11 savukemerkkiä, 11 sikarimerkkiä, neljä sikarisavukemerkkiä, 10 lajia piipputupakkaa, kolme nuuskalaatua sekä kaksi purutupakkalajia.
Vuonna 1976 Strenbergin tupakkatehtaasta tuli osa Rettigin konsernia ja tiivis yhteistyö Turun Rettigin tupakkatehtaan kanssa alkoi.
Tehdas ei enää tarvinut rautatien vieressä olevaa Tupakkamakasiinia eikä tupakkatehtaan vanhinta osaa Strenberginkadulla, ja molemmat rakennukset myytiin vuonna 1984 Pietarsaaren kaupungille.
Vuonna 1995 kansainvälinen tupakkayhtiö Reynolds osti P.C. Rettigin ja samalla Pietarsaaren tupakkatuotanto siirtyi yhtiölle.
Samana vuonna Rettig lahjoitti 1930-luvulla perustetun Tupakkamuseon Pietarsaaren kaupungille. Museo on tänään osa Pietarsaaren kaupunginmuseota.
Vuonna 1998 Pietarsaaren tupakkatehtaan toiminta lopetettiin ja tuotanto siirrettiin ulkomaille.
Lähde: Pietarsaaren kaupunginmuseo
Paikallisuutiset
