Paikallisuutiset

Uusi johtava hammaslääkäri paaluttaa työsarkaa Pietarsaaren alueella: lisää hammaslääkäreitä ja jonot hallintaan

Pietarsaari

Lisää hammaslääkäreitä ja hammashygienistejä sekä jonot hallintaan, paaluttaa uusi johtava hammaslääkäri työsarkaansa.

Anne Hägglundin mukaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston suun terveydenhuollossa olisi töitä tarjolla neljälle, viidelle uudelle hammaslääkärille.

– Tällä hetkellä meillä on 16 hammaslääkäriä.

"Henkilöstöpula vaikuttaa siihen, ettemme ehdi hoitaa kaikkia ajoissa eikä ole voitu panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan".

– Vajausta kuitenkin syntyy koska kaikki eivät tee kokopäivätyötä, mikä näkyy suoraan jonoissa.

– Aikuisten kiireettömissä tarkastuksissa odotusaika venyy yli puoli vuotta.

Anne Hägglund on seurannut tehtävässä Juhani Salparantaa, joka siirtyi eläkkeelle johtavan hammaslääkärin tuolilta syksyllä.

Potilastyötä Hägglund tekee parina päivänä viikossa.

Lisäksi hoitovelkaa on kertynyt viime vuoden keväältä ja kesästä asti koronapandemian myötä lukuisilla käynneillä.

– Aikoja on jouduttu perumaan puolin toisin eikä ole voitu hoitaa samalla tavalla ja samaan tahtiin mihin oli totuttu.

– Putsaukseen potilaiden välillä kuluu enemmän aikaa ja pitää varmistaa ettei odotushuoneessa ole paljon väkeä.

Pandemian alkuvaiheessa painoi lisäksi huoli suojavarusteiden saatavuudesta; suun terveydenhuoltohan on yksi niiden suurkäyttäjistä.

Ikäihmisten hammashuollon Anne Hägglund näkee niin ikään yhtenä tulevaisuuden suurista haasteista alalla.

– Monilla vanhuksilla on tänä päivänä omat hampaat suussa.

– Särkyä ja tulehdusta voi esiintyä eikä esimerkiksi laitoshoidossa oleva välttämättä osaa ilmaista sitä.

– Potilaiden hampaiden harjaus jää muutoinkin tiukoilla olevalle henkilökunnalle.

Viestinä on, että kaikki hoidetaan.

– Meillä on velvollisuus hoitaa niin lapsia kuin aikuisia. Henkilöstöpula vaikuttaa siihen, ettemme ehdi hoitaa kaikkia ajoissa eikä ole voitu panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, vaikka juuri ennaltaehkäisy on avainasemassa. Jos saadaan pidettyä lasten hampaat hyvänä, tulee tervehampaisia nuoria ja hoitotaakkakin on pienempi aikuisena, Anne Hägglund kuvaa.

Aivan kaikki toimenpiteet eivät tule tk-vastaanotolla kyseeseen.

– Terveyskeskuksessa ei tehdä esimerkiksi implanttihoitoja eikä esteettisiä hoitoja kuten valkaisuja. Näihin ei voida käyttää aikaa kun tarpeellisen hoidon tarve on suuri, Anne Hägglund painottaa.

Väestön hampaat ovat arvatenkin vaihtelevassa kunnossa. Niin kymppihampaita kuin kovasti hoidon tarpeessa olevaa purukalustoa löytyy sekä lasten että aikuisten keskuudesta.

Terveet hampaat ovat monen asian summa. Kyse ei ole pelkästä harjaamisesta, vaan myös ruokavaliosta ja muista välipaloista.

Muuttunut karkkikulttuuri on suuri harmituksen syy.

– Karkin syönti on arkipäiväistynyt ja aina on jonkinlainen pullo kädessä. Ennen ehkä sai saunan jälkeen limsapullon ja vähän makeista.

Eikä aina jää rahastakaan kiinni kun jo eurolla saa aika paljon namia.

Ihan paras asia uuden johtavan hammaslääkärin mielestä on ehjä suu, jossa ei ole paikkoja.

– Hyvät hampaat vaativat työtä ja tämä työ on tehtävä kotona.

– Vanha tuttu ohje hampaiden harjaamisesta kahdesti päivässä, aamuin illoin, pätee yhä.

– Sähkökäyttöinen hammasharja on hyvä ja sitä suosittelen, mutta tavallisellakin saa puhdasta jälkeä.

Hammaslääkäriksi Anne Hägglund valmistui Uumajan yliopistosta vuonna 1997.

– Hoitoala kiinnosti, mutta vähän sattumaa oli, että minusta tuli juuri hammaslääkäri.

Hän on kasvanut kaksikielisessä perheessä Teerijärvellä. Koti on Kokkolassa ja omaan perheeseen kuuluu kolme teini-ikäistä lasta.

Edellisenä työpaikkana oli Soite ja suun terveydenhuollon Kruunupyyn vastuualuejohtajan tehtävät.