Paikallisuutiset

Jääsahaa menee kuin kuumille kiville: vaarin keksimä harvahampainen tositalven työkalu löysi yks kaks markkinansa vähän joka puolelta maailmaa

Kruunupyyn Merjärvintien varrelta löytyvässä Laxströmin metallifirmassa on ihmetelty muutamaan kertaan ääneen. Talven koittaessa yksi yrityksen tuotteista, jääsaha, katosi jälleenmyyjien hyllyistä huimalla nopeudella.

Matalan teknologian hittituote uppoaa tällä hetkellä markkinoille niin, että Laxströmillä ei meinata perässä pysyä.

– Jääsaha on tähän mennessä ollut tuote muiden joukossa, mutta tänä talvena sen myynti on riistäytynyt ihan käsistä, tuotannosta ja myynnistä vastaava kolmannen polven perheyrittäjäJani Laxström kertoo.

Saha on löytänyt tiensä niin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan kuin Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Puolaan, Saksaan, pohjoismaihin ja tietenkin Suomeen.

Reipas ja aikaisin tullut talvi on toki yksi taustatekijä, mutta pääsyyn menekkiin Jani Laxström uskoo tulevan muualta.

– Kyllä minä pistän tämän koronan piikkiin. Ihmisillä on paljon enemmän vapaa-aikaa ja mökkikauppoja on tehty. Ja avantouinnin kasvava suosio vaikuttaa varmaan myös.

Ihan startup-firmasta Laxström Oy:ssä ei ole kyse. Jani Laxströmin vaari Lars perusti yrityksen kymmeniä vuosia sitten. Vaarin 1960-luvulla tekemä keksintö ei ole juuri muotoaan muuttanut, eikä sellaiselle ole ollut tarvettakaan.

Jääsaha syntyy sinkittävästä teräksestä ja mäntyvarresta. Noin metrinen varsi taittuu samanpituisen terän jatkeeksi ja lukittuu työasentoon siipimutterilla. Yksinkertaista, mutta on vaatinut vaarilta aikanaan tuotekehittelyä.

Hampaiden muoto ja haritus ovat sellaisia, että monikymmensenttinen jää antaa periksi vaikka yhdellä kädellä sahaten.

– On kevyt käyttää, ei tarvitse paljon painaa. Sahaa kuin itsestään, kun liikuttaa ylös alas, Laxström tuumaa.

Vakioversiolla pystyy sahaamaan aina 70-senttistä jäätä. Erikoistarkoituksiin ja -tilauksesta Kruunupyyssä on tehty pitempääkin. Helsingin yliopiston tutkimusmatkalle Antarktikselle lähti pari vuotta sitten mukaan kolmatta metriä pitkällä terällä varustettuja jääsahoja.

Tänä talvena jyrkästi nousseeseen kysyntään on Laxströmillä vastattu tekemällä pitkää päivää. Avainlipputunnuksen saaneen tuotteen käsityön osuus on korkea, joten ensi vuodeksi suunnitellaan tuotantomenetelmien remonttia. Tosin Jani Laxström uskoo, että markkinat kyllästyvät jossain vaiheessa.

– Nämähän eivät ole kertakäyttösahoja, vaan pitkäikäisiä ja tehty kestämään.

Tuotantomääristä hän ei halua lausua mitään tarkempaa, mutta toteaa, että tuhansia kappaleita menee. Edellistalvena tehtiin tuotantoennätys, joka on tänä talvena jo tuplaantunut.

Jääsaha on vain yksi Laxström Oy:n omista tuotteista. Yritys osti pari vuotta sitten heinolalaisen jääkairavalmistajan ja jatkaa nyt sen tuotantoa. Ammattikalastajille on tarjolla verkonvetolaitteita.

Yksinomaan talven säistä ja jäistä riippuvaisiin sesonkituotteisiin ei kannata tukeutua. Varsinaista leipätyötä edustavat erilaiset metallintyöstöt ja sähkösinkitys. Tässä alihankinnassa Laxström Oy palvelee hyvin laajalti seudun metallifirmoja parin sadan kilometrin säteellä.

Kruunupyyssä on töissä neljä, Heinolassa viisi henkeä.

Toimitila Merjärvellä on luku sinänsä. Töitä paiskitaan kookkaassa, vuosikymmeniä nähneessä navetassa. Jani Laxströmin vaari aloitti yritystoiminnan 1960-luvulla Kokkolan puolella Lahnakoskella, mutta muutti tuotannon 70-luvun alkupuolella Kruunupyyssä sijaitseviin maatilarakennuksiin.

– Tämä oli sitä ennen pakkotyölaitos. Tänne oli sijoitettu pikkukriminaaleja, ja täältä saattoi vuokrata työvoimaa. Vaari osti paikan pian sen jälkeen kun laitos tyhjeni.

Yhden sesonkituotteen äkillisen suosion varaan hän ei ala laajentamisesta unelmoimaan, vaan pitää mieluummin jalat maassa. Tuotantotilat tosin ovat auttamatta jääneet ajastaan jälkeen.

– Navetta on tarkoitettu eläimille. Tähän mennessä on pärjätty, mutta onhan tässä ahdasta. Koko ajan on mietteissä, että pitäisi päästä johonkin isompaan paikkaan.

– Sijainnilla ei sinänsä ole väliä, mutta sinkityksen takia tässä kulkee päivittäistä rahtia useamman auton voimin. Ja tämä kylätie on kyllä niin liukas, että ymmärrän täysin, mikseivät kaikki kuskit halua täysperävaunulla tulla tänne. Talvikunnossapito on ollut vähän hakusessa.

Tällä vuodenajalla on totta vie puolensa.