Paikallisuutiset

Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä on pomminvarma, että lennot Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta jatkuvat valtion kokonaan kustantamilla ostopalveluilla maaliskuun jälkeen: "Löisin vaikka omakotitaloni vakuudeksi" – vuoden 2022 alusta on löydyttävä markkinaehtoinen ratkaisu hoitamaan liikennettä

Onko lasi puoleksi täysi vai puoleksi tyhjä? Klassinen näkökulmakysymys, johon voi palauttaaFinnairin torstaisen ilmoituksen toisaalta aloittaa yli puolen vuoden paussin jälkeen tulevaksi talvikaudeksi lennot Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkola-Pietarsaaren kentille, mutta samalla lopettaa ne maaliskuun lopussa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan suunnalla ensireaktio oli tyrmistys jakommentit Finnairin ratkaisusta raivokkuutta hipovia. Lasi oli siis tästä vinkkelistä tyhjä.

Keski-Pohjanmaalla taas ainakin kokolailla täysi.Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila esimerkiksi luonnehti torstain uutisia tuoreeltaan ”positiiviseksi signaaliksi”.

Mattila ei jää käsityksineen yksin.

Olen hyvin luottavainen, ettälentoliikenne hoidetaan maaliskuun lopustalähtien ostopalvelun kautta. Mika Lintilä Elinkeinoministeri

– Täältä ei ole lentokonetta lentänyt maaliskuun lopun jälkeen. Kun liikenne nyt alkaa marraskuun alussa, niin onhan se positiivinen ja todella, todella merkittävä asia, Kokkolan kaupungin kehitysjohtajaJonne Sandberg toteaa painokkaasti.

Pohjanmaan kauppakamarin johtajaPaula Erkkilä komppaa Sandbergia.

– Lähtökohtaisesti uutinen oli hyvä. Meidän vientiyritystemme pitää päästä maailmalle. Saamme lentoyhteydet taas pyörimään ja lisää peliaikaa järjestellä asiat niin, että vuoden 2022 alusta saamme kaupallisen liikenteen käyntiin, Erkkilä toteaa.

Puoli vuotta ilman lentoja ja epävarmuus niiden jatkumisesta on tilanne, josta eroon pääsy on Kokkolan–Pietarsaaren alueen yrityksille juuri nyt kaikkein tärkeintä.

– Epävarmuudessa vellominen kuukausitolkulla on ollut huonoin ja hankalin asia. Jos historiaa katsoo, mehän olemme olleet Finnairin suhteen löysässä hirressä jo vuosikausia. Nyt tuli selvät sävelet. Pystymme lähtemään puhtaalta pöydältä pohtimaan ja rakentamaan yhteyksiä muitten lentoyhtiöiden kanssa. Ei toki niin, etteikö Finnair olisi pelissä mukana, Erkkilä painottaa.

Sandberg on ns. pelipaikoilla kun maakuntakenttien kohtaloa ratkotaan. Hän kuuluu työryhmään, jonka liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) perusti elokuussa.

Työryhmän lopullinen esitys valmistuu syyskuun lopussa, mutta jo torstaina kerrottiin työryhmän esittävän, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka.

Jos torstain uutisia hieman tarkemmin tutkii, ihan ei pomminvarmasti ei selviä, jatkuvatko lennot ostopalveluina kevättalvesta ensi vuoden loppuun.

Miten on elinkeinoministeriMika Lintilä, voiko tämä päätös tai esitys ns. muuttua hovissa?

– Kyllä tätä voi erävoitoksi luonnehtia. Olen hyvin luottavainen, että lentoliikenne hoidetaan maaliskuun lopusta lähtien ostopalvelun kautta. Tähän on selkeästi sitoutumishalukkuutta hallituksen piirissä. Itse olen oikeastaan enemmän huolissani, miten lentoliikenne jatkuu vuoden 2021 jälkeen.

”Selkeästi sitoutumishalukkuutta” ei ole yhtä kuin pomminvarmaa. Sama kysymys siis uudestaan: varmaa vai veikkausta?

–Hallituksen tahtotila on ilmaistu neljännen lisäbudjetin (2.6.) kirjauksessa (pöytäkirjamerkinnässä) eli valtio takaa lennot maakuntiin, mutta se tarkoittaa vain vuoden 2021 loppuun, Lintilä korostaa.

Pohjanmaan kauppakamarin johtajan vastaus samaan kysymykseen ei jätä minkäänlaisille tulkinnoille sijaa.

– Virallinen päätös puuttuu, mutta käytännössä tämä on varma asia. Sen viestin painokkuus, joka liikenne- ja viestintäministeriöstä ja kaikilta avaintoimijoilta on tullut kertoo, että se on kyllä varmaa, Paula Erkkilä toteaa.

Lisää perään henkilökohtaisiakin pelimerkkejä näkemyksensä painottamiseksi.

– Löisin vaikka omakotitaloni vakuudeksi. Luotan ihan satavarmasti tähän, ei ole epäilystäkään.

OK, tämän pitäisi olla selvää tekstiä.

Kun valtio lähtee mukaan ostopalveluita hankkimaan, yleensä sen osuus on maksimissaan puolet. Nyt koronaoloissa tilanne on toinen. Maakuntakenttien lentojen ostopalvelut kilpailuttaa Traficom ja laskun maksaa sataprosenttisesti Suomen valtio.

Tämä siis ensi vuoden yhdeksän viimeisen kuukauden ajan. Sen jälkeen on löydyttävä jos ei lopullinen ainakin pysyväksi tarkoitettu kaupallinen ratkaisu.

– Olen sitä mieltä, että ostopalveludiili ei ole se millä mennään eteenpäin. Nyt puhutaan koronan aiheuttamasta ylimenoratkaisusta, Jonne Sandberg sanoo.

Paula Erkkilä on luottavainen, että kiinnostuneita ja kykeneviä yhtiöitä löytyy – toki yksi niistä voi olla Finnair, joka hyvin mahdollisesti/todennäköisesti osallistuu tarjouskilpailuun.

– Tarvetta ja kysyntää on. Keskustelut vain on aloitettava per heti. Tässä on puolisenkymmentä ihan varteenotettavaa yhtiötä, jotka ovat kiinnostuneita, Erkkilä sanoo.

Ihan oma lukunsa on asiakkaiden käyttäytyminen. Puolen vuoden ajan on vaadittu eri asteisissa tunnetiloissa lentoliikenteen palauttamista ja korostettu sen elintärkeyttä nimenomaan vientiyrityksille. Puolentoista kuukauden kuluttua on tuhannen euron paikka näyttää.

– Kun lentoyhteydet avautuvat lokakuun lopussa, meidän on äänestettävä jaloillamme. Koneita on täytettävä ja osoitettava, että lentoyhteyksiä tarvitaan, Paula Erkkilä patistaa.