Paikallisuutiset

Kuparinen vaaliuurna säilyttää mysteerinsä: mestarin käsialaa, mutta kenen ja miltä ajalta?

Pietarsaari

Vanha vaaliuurna pääsi pitkästä aikaa framille kun Pietarsaaren kaupunginvaltuusto valitsi suljetulla lippuäänestyksellä uutta kaupunginjohtajaa viime kokouksessaan.

Kuparinen uurna nostettiin näkyville puheenjohtajiston pöydän reunalle ja valtuutetut kävivät vuorollaan laittamassa äänestyslippunsa siihen. Kansi pidettiin auki, sillä nykyajan lipukkeita ei hevillä saa mahtumaan kannen ahtaasta aukosta sisälle.

Noin kaunis sepäntyö kaikkien tietokoneiden ja muun digitalisaation keskellä, ilmiselvästi mestarin käsialaa!

"Vaikea päästä

Kukahan sen on tehnyt ja milloin?

Soittokierros museoon, nykyisille ja entisille työntekijöille sekä kaupungin hallintoon, paljastaa ettei kuparisesta vaaliuurnasta varmuudella tiedetä juuri mitään kuin se, että uurna kuuluu kaupungille, ei museolle. Eikä kyse ole museaalisesta esineestä, vaan käyttöesineestä, jota tarvitaan kun vaali toimitetaan suljetuin lipuin.

Ehkä asiaa osaisi valaista kaupungin palveluksessa aikanaan komeat 42 vuotta, ensin mm. apulaiskaupunginsihteerinä sitten kaupunginsihteerinä, työskennellytHåkan Sundqvist.

eteenpäin tässä

Sundqvist muistaakin heti kättelyssä kuinka hän opiskelijana vuonna 1970 järjesteli arkistoja Raatihuoneen kellarissa kiinteistössä 1960-luvulla toteutetun korjauksen jäljiltä. Arkisto oli heitettynä kellariin sikin sokin ja siellä vanhojen asiakirjojen seassa uurnakin lojui.

Sundqvistin veikkaus on, että kuparinen uurna on tehty joskus 1920-1930 -luvuilla kuntademokratian alkutaipaleella, uuden kunnallislain voimaantulon myötä.

Kenties kaupunginvaltuusto käytti sitä ensimmäisen kaupunginjohtajan, Anders Ahlströmin valinnassa vuonna 1930?

Tekijästäkin Håkan Sundqvistillä on arvaus; Sikströmin peltisepänverstas.

– Anton Sikström oli aikanaan tunnettu, puolijulkinen henkilö, joka pyöritti Pietarsaaressa isoa ja taidoistaan tunnettua peltisepänverstasta. Työtä jatkoi poika, "laulava kupariseppä" Odin Sikström, mutta luulen uurnan olevan siis ajalta ennen häntä, Håkan Sundqvist puntaroi.

Oli miten oli. Sundqvistin teoriana on, että tekijänä on joku pietarsaarelainen taituriseppä.

Samoilla linjoilla on museon entinen johtajaGuy Björklund, joka muistelee nähneensä kupariuurnan vanhoissa valtuustokuvissa.

– Myös Frans Limnell oli tunnettu peltiseppä, joka teki mm. Paviksen kattokruunun ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

– Voisiko kyse olla hänen työstään?

Björklund pohdiskelee löytyisikö kaupunginhallituksen vanhoista vuosikertomuksista päätöstä uurnan hankinnasta.

Sekä museon että kaupungin arkistoja hoitavaJan Ehnvall kävi läpi kaupungin vuosikertomukset 1900-1931. Sitä vanhempia ei ole.

– Ei havaintoa uurnasta.

Ei hätää.

Onhan olemassa aakkosellinen sisällysluettelo drätselkammaren:in (kaupunginhallituksen edeltäjä) pöytäkirjoista 1877-1918.

– Ei mitään siinäkään.

Ehnvall pähkäilee urakan päätteeksi, että jos kaupunki on saanut uurnan lahjana, ei sitä ehkä edes mainita missään pöytäkirjassa.

– Vaikea päästä eteenpäin tässä uurna-mysteerissä, joutuu arkistovastaava tunnustamaan.