Paikallisuutiset

Paljon muutakin kuin hiihtomies – Uudenkaarlepyyn tuore kaupunginjohtaja Martin Norrgård innostui yhteisistä asioista kuusivuotiaana ja on tutkinut EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa

Kun maaliskuussa Uudenkaarlepyyn kunnanjohtajana aloittanuttaMartin Norrgårdia googlettaa tulee kärkeen lähinnä hiihtoaiheisia osumia. Ei ihme, onhan mies on toiminut Suomen hiihtomaajoukkueen valmennuspäällikkönä sekä Ruotsin hiihtomaajoukkueen valmennustiimissä.

Nyt ei kuitenkaan puhuta hiihdosta, sillä tämä vuonna 1987 Paraisilla syntynyt mies on paljon muutakin. Lähdetään liikkeelle hetkestä, jolloin hän kiinnostui yhteiskunnallisista asioista. Norrgård itse määrittää tarinan noloksi.

– Olin kuusivuotias, kun käynnissä oli presidentinvaalikamppailu Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Seurasin sitä suurella kiinnostuksella.

– Vanhemmathan pitivät Rehnin puolta, mutta, mutta myönnän, että oikein tajunnut miten nainen voisi olla presidentti, joten taisin kannattaa Ahtisaarta, Norrgård tunnustaa.

Nato on ainoa sotilasliitto, joka pystyy antamaan suojaa jäsenmailleen."

Hymyn kasvoille nostava anekdootti sittemmin RKP:n eurovaaliehdokkaanakin olleelta Norrgårdilta. Kuivan kunnallismiehen kulmaa hänessä ei muutenkaan ole, vaan juttu luistaa käytännössä natiivitason suomen kielellä rennosti aiheesta kuin aiheesta.

Omaa valintaansa kaupunginjohtajaksi hän aasinsillan tarjoutuessa kuvaa rohkeaksi. Mitenkään tiukilla valinta ei todellakaan ollut varteenotettavista vastaehdokkaista huolimatta, vaan Norrgård tuli viime syyskuussa heittämällä valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella.

Monipuolista työuraa jo tehnyt ja Vaasan kuntapolitiikan kiemuroissa kokemusta kerännyt valtiotieteiden maisteri myöntää auliisti, että ihmisten johtajana toimimisesta hänellä on rajallisesti näyttöjä.

– Minulla on siitä vielä niin vähän kokemusta, kyllähän hyvä johtaja sitäkin tarvitsee. Johtajana yritän ottaa paljon erilaista inputia muilta ihmisiltä ja saada heiltä tietoa, [kaupungin] johtoryhmältä esimerkiksi.

Norrgård nostaa esille myös sosiaaliset taidot.

– Olen hyvin ihmisystävällinen ja haluan olla luomassa hyvää energiaa ja tunnetta.

Uudessa tehtävässään Martin Norrgård aloitti hieman porrastetusti ja on ollut sataprosenttisesti hommissa maaliskuusta lähtien. Miten viranhoito on lähtenyt käyntiin?

– Sanoisin jopa, että hyvin helposti. Oli niin paljon tehtävää heti alusta alkaen, tietysti tämä sota ja piti tehdä päätöksiä hakuun laitetusta talousjohtajan pestistä. Eli kaksi asiaa tuli käytännössä heti syliin, ne oli heti pakko hoitaa, minkä kautta pääsi helposti rytmiin mukaan.

Kunnan näkökulmasta koskevat Venäjän hyökkäyksen käytännön seuraamukset lähinnä pakolaisiin liittyviä asioita. Norrgårdin omasta henkilöhistoriasta löytyy kuitenkin suorastaan hätkähdyttävä tieto: hän on tehnyt vuonna 2014 valmistuneen pro gradu -työnsä EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta tilanteessa, jossa unionimaahan esimerkiksi kohdistuisi ulkopuolinen sotilaallinen uhka.

Juuri moista uhkaa Suomi on paraikaa pakenemassa Nato-jäsenyyden helmoihin.

– Lähinnä gradussani yritin ottaa selvää, että onko EU:lla mahdollisuudet reagoida sotilaallisiin kriiseihin yhtenäisesti. Lopputulos on varsin selvä, Nato ja EU:han ovat tulleet koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaan eikä EU ole vieläkään valmis tekemään omia sotilaallisia päätöksiään.

– Aika kaukana ollaan esimerkiksi Ranskan presidentti Macronin puheissaan esittämästä EU-armeijasta. Juuri nythän puhutaan siitä, että Ruotsilla ja Suomella voisi olla jonkinlainen puolustusliitto. Kyllähän asia kuitenkin menee sille puolelle, että Nato on ainoa sotilasliitto, joka pystyy antamaan suojaa jäsenmailleen.

Uudenkaarlepyyn kirjaston muumiaiheista opetusnäyttelyä varten sisustetussa sivuhuoneessa tehty haastattelu on yhtäkkiä hypännyt idyllistä pikkukaupunkia paljon suurempiin sfääreihin. Mikäpä siinä, koska Uusikaarlepyykin on osa maailmaa.

Perin omaleimainen osa kylläkin. Martin Norrgård ehti heti valintansa jälkeen määritellä Uudenkaarlepyyn kauniiksi, historialliseksi ja rohkeaksi.

Vuonna 1620 kaupunkioikeudet saaneen eli Pietarsaarta vanhemman kaupungin keskustaajama on pikkuruinen, mutta silti kaupunkimainen ja puistomainen: "Kuvitteletko löytävästi kokoon käpristyneen surkean pikkurusinan, ajan pölyttämän, kohtalon hapattaman? Mikä synkkä erehdys tai mikä iloinen yllätys? Vehmas keidashan tässä on."

Määritelmä on Suomen Kuvalehden vuonna 1953 laatimasta reportaasista, jonka kohteena oli maamme tuolloin pienin kaupunki Uusikaarlepyy. Keitaalla on nyt uusi virkamiesjohtaja.