Paikallisuutiset

Koulukoti nousi harjaan Pietarsaaressa – uuden Lagmansgårdenin hiilijalanjälki on ennätysalhainen

Koulukoti Lagmansgårdenin harjakaisia vietettiin torstaina Pirilössä, Pietarsaaressa. Koulukodin johtaja Carl-Johan Strömberg (oikealla) ja apulaisrehtori Jan Weckström ovat enemmän kuin tyytyväisiä pitkään valmistellun hankkeen piakkoin toteutuessa. Kuva: Pentti Höri

Koulukoti Lagmansgårdenin uudisrakennus saavutti harjakorkeutensa torstaina. Pirilön metsikköön valmistuvassa koulukodissa on erityistä huomiota kiinnitetty ekologisuuteen, kestävyyteen ja hiilijalanjäljen minimoimiseen.

– Senaatti-kiinteistöillä on velvoite hiilijalanjäljen alentamiseen, ja yritämme olla siinä edelläkävijänä. Valtion hankkeissa ja samalla Senaatin historiassa se on nyt tässä rakennuksessa ennätysalhainen, rakennuttajapäällikkö Kimmo Autio Senaatti-kiinteistöistä sanoo.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kimmo Autio (vasemmalla) sekä Jake Rakennuksen tuotantopäällikkö Ville Ollila ja toimitusjohtaja Johan Asplund tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka puurakenteineen tarjoaa valtion rakennuksista toistaiseksi tähän mennessä pienimmän hiilijalanjäljen. Kuva: Pentti Höri

Noin 3 000 bruttoneliömetrin rakennus tehdään CLT:stä eli ristiinlaminoidusta puusta, mikä varastoi hiiltä. Koulukodissa käytetään kalliolämpöä ja lisäenergiaa saadaan aurinkopaneeleista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Rakentajan kannalta tämä on ollut erittäin tärkeä projekti. Se seuraa meidän strategiaamme ja visiotamme rakentaa turvallisesti ja vihreästi. Hanke on ollut haastava monine yksityiskohtineen, mutta sekin piristää. Ja työmiehet ovat viihtyneet täällä, pääurakoitsija Jake Rakennuksen toimitusjohtaja Johan Asplund kuvailee.

Tuotantopäällikkö Ville Ollila kiittelee arkkitehtikilpailun tuloksena valittua kohdetta siitä, että jokainen asia ja yksityiskohta on ollut loppuun saakka mietitty.

– Harvoin pääsee tällaista tekemään, joten siinä mielessä tämä on erittäin mielenkiintoinen kohde. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tulee viemään samaan suuntaan. Se tuo uusia toimintatapoja, joihin on hyvä keskittyä jo ennalta. Varmasti voimme ottaa oppia tästä myös tuleviin kohteisiin, Ollila sanoo.

Kimmo Autio näkee hyviä puolia myös siinä, että hankkeen toteuttavat paikalliset urakoitsijat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tällä jaetulla mallilla saimme urakkahintatason ehkä hieman edullisemmaksi sekä parhaan paikallisen osaamisen ja tehokkuuden rakentamiseen.

Pihan toiseen rakennukseen tulevat oppilaiden asunnot. Itse pihasta tulee harrastuspainotteinen pallokenttineen. Kuva: Pentti Höri

Lagmansgårdenin kaksikielisen koulukodin johtaja Carl-Johan Strömberg iloitsee siitä, miten pitkälle vuosia valmistellussa hankkeessa on nyt päästy.

– Tässä muuttuu nyt tosi paljon, mutta hyvään suuntaan. Saamme isommat tilat ja paikkamäärä lisääntyy 11:sta 19:een. Hoitomuotoja tulee lisää. Tällä hetkellä tarjoamme vaativan tason hoitoa. Kun tämä avautuu, mukaan tulee erityisen huolenpidon eli suljettu osasto.

Vanha, vuonna 1938 rakennettu koulukoti Östensössä on monikerroksinen, Pirilössä kaikki toiminnot ovat yhdessä tasossa. Strömberg pitää myös erittäin tärkeänä, että turvallisuusasiat on otettu huomioon suunnittelun joka käänteessä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ja, tottakai, meidän pitää saada lisää henkilökuntaa myös, 10–15 työntekijän verran. Rekrytointi on tulossa syksyn aikana.

Koulukoti valmistuu aikataulun mukaan tammikuussa 2025, ja se otetaan käyttöön huhtikuun alussa 2025. Kokonaiskustannukset ovat noin 13,5 miljoonaa euroa.

Uusien tilojen valmistuttua valtiolla ei ole käyttöä vanhoille. Senaatti-kiinteistöt valmistelee Östensön kiinteistön myyntiä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä