Paikallisuutiset

Rakennusvuosi paljastaa omakotitalon riskirakenteet

Kokenut kuntotarkastaja huolissaan alan jatkuvuudesta – täsmäkoulutusta ei ole.

Kokkolalainen Ulf Hartell ajaa omistamansa Hartam Oy:n lukuun puolensataa tuhatta kilometriä vuodessa lähinnä Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Hänen työsarkaansa ovat talojen kuntotarkastukset.

Hän on haluttu vieras: viime vuonna keikkoja kertyi noin 650 kappaletta. Varsin arvostettukin, sillä hän kertoo ettei ole saanut urallaan ainuttakaan reklamaatiota.

– Olen ollut alalla 36 vuotta, ehkä pitempään kuin kukaan muu, Hartell naurahtaa.

Haastattelupäivänä työkohde löytyy Pietarsaaresta. Ulf Hartell kertoo, että kuntotarkastuksen tilaaja on useimmiten talon myyjä tai yhteyshenkilönä toimiva kiinteistönvälittäjä. Myös ostajat ovat joskus aktiivisia.

– Ehkä on sovittu, että ostaja ja myyjä jakavat kustannuksen puoliksi.

Kuntotarkastus alkaa periaatteessa jo työtilauksen aikana, jolloin Hartell koettaa selvittää talon rakennusvuoden. Seuraavat huomiot tehdään ajettaessa asiakkaan pihaan.

– Aloitan aina ulkoa. Kun kierrän talon, opin tuntemaan sen. Jos viettää talon ulkopuolella puoli tuntia tai tunnin, näkee millainen talo on kyseessä. Siinä havainnoidaan myös sellaisia riskejä kuin maanpinnan kallistukset ja korkeus. Tiedän sitten, mihin alueisiin tulee kiinnittää huomiota.

Kuntotarkastajalle on tärkeää tietää talon rakennusvuosi, mikä johtaa automaattisesti tietoisuuteen kyseisen ajan tunnetuista rakennusvirheistä ja riskirakenteista.

– Aloitan aina vesikatosta ja siitä, onko sen alla aluskatetta. Sen käyttöhän yleistyi vasta 1980-luvun loppupuolella. Katot eivät ole sataprosenttisen vesitiiviitä, ja nykyään aluskate on osa vesikattoa.

Tarkastus etenee ylhäältä alaspäin. Yläpohjasta katsastetaan tuulirakenteet, eristeet ja olennaisena osana höyrynsulku.

– Höyrynsulku menettää ominaisuutensa pikku hiljaa, eikä tämän jälkeen suojaa rakenteita vesihöyryltä.

Moni mieltää kuntotarkastuksen sarjaksi kosteusmittauksia. Ulf Hartellin mukaan ne ovat itse asiassa melko pieni osa prosessia.

– Märkätiloissa on tänä päivänä hyvin harvoin kosteusvaurioita. Suurin ongelma kaupanteon yhteydessä on, että vesikaton tiiviyttä ei seurata.

Hartell listaa tyypillisimpiä rakennuksen ikään sidonnaisia ongelmia rakenteissa.

– Kun mennään 1960–70-luvuille, riskinä ovat valesokkelirakenteet ja loivat harjakatot, joissa tuulettuminen on rajallista. Kun tuon ajan talot olivat suunnittelupöydällä, niille ajateltiin tiettyä käyttöikää. Se on periaatteessa nyt saavutettu, mikäli näille taloille ei ole tehty mitään.

Huojentava tieto on luonnollisesti se, että jos taloa on hoidettu, huollettu ja korjattu asianmukaisesti, rakenteet ovat edelleen kunnossa. Ulf Hartellin kokemuksen mukaan 50–60-vuotiaista taloista 85 prosenttia on hyväkuntoisia.

– Paljon riippuu siitä, mitä talolle on tehty ajan saatossa. Kunnossapito nousee todella isoon rooliin.

Kaikki rakenteet luonnollisesti ikääntyvät, eivätkä kestä maailman tappiin. Hartell tekee niin sanottuja syventäviä tutkimuksia, jotka ylittävät normistandardin.

Raporttiinsa hän kirjaa seikkaperäisesti sekä kunnossa olevat rakenteet että kunnostustarpeet ja korjaussuositukset. Mikäli vesikaton tai minkä tahansa muun rakenteen tekninen käyttöikä on lähestymässä loppuaan, ostaja ja myyjä saavat tietää, että se on uusittava lähiaikoina.

Ennen kuin olet valmis tekemään luotettavan kuntotarkastuksen, sinulla pitää olla vähintään 20 vuotta kokemusta.

Kuntotarkastusraportti suojaa kaupan kohteena olevan talon myyjää, sillä hän on vastuussa piilevistä korjaustarpeista viiden vuoden ajan kaupanteon jälkeen. Jopa pitempään, jos vauriot ovat huomattavia.

Joskus talo voidaan todeta ns. purkukuntoiseksi. Tätä ilmaisua Ulf Hartell pyrkii työssään välttämään.

– Jos tarkastuksen yhteydessä tulee kunnostettavaa huomattava määrä, kirjoitan raporttiin, että talon saattaminen turvalliseen asuinkäyttöön vastaa taloudellisesti uudisrakentamista. Jokainen itse päättäköön, kuinka toimii sen jälkeen. Näitä tapauksia tulee ehkä viitisen kappaletta vuodessa.

– Kohteen purkamista suosittelen ainoastaan, jos sieltä löytyy lattiasieni. Silloin ei ole enää toivoa.

Kuntotarkastusten kysyntä on ollut viime aikoina kasvamaan päin. Ulf Hartellin yhden miehen firmalla on riittänyt kiireitä. Tänään hänellä on apunaan poikansa Oscar, joka opiskelee talotekniikan insinööritutkintoa Oulussa.

– Koulutus soveltuisi ainakin osittain tälle alalle, mutta haluan pitää kaikki vaihtoehdot vielä avoimina, Oscar Hartell vastaa kysymykseen, houkutteleeko isän tallaama polku.

Ulf Hartell on huolissaan alan yleisestä tulevaisuudesta.

– En oikein näe uutta sukupolvea, joka olisi kiinnostunut tästä työstä. Alalle ei ole tulossa ketään. Meillä ei ole tänään mitään koulutusta, joka johtaisi suoraan kuntotarkastuspätevyyteen. Periaatteessa kuka tahansa voi ostaa kosteusmittarin ja sanoa olevansa kuntotarkastaja, Hartell murehtii.

– Pitää kyllä rehellisesti sanoa, että ennen kuin olet valmis tekemään luotettavan kuntotarkastuksen, sinulla pitää olla vähintään 20 vuotta kokemusta.