Paikallisuutiset

Tehtävänä vanhempien ja lasten puheyhteyksien palauttaminen

Perheneuvolassa etsitään vahvuuksia ja rakennetaan tunnesiltoja pala palalta.

Pietarsaaren Campus Allegroon on avattu Pohjanmaan hyvinvointialueen perheneuvolan toimipiste. Maaliskuusta saakka perheneuvontaa on tarjottu hyvinvointialueen lukuun. Aiemmin palvelu ostettiin Pietarsaaren seudulla kirkon perheasiain neuvottelukeskukselta.

– Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueiden pitää tarjota tätä palvelua asukkailleen. Se voidaan myös toteuttaa ostopalveluna, mutta nyt hyvinvointialue on halunnut toimia omaan lukuunsa, johtava sosiaalityöntekijä Camilla Lundén kertoo.

Campus Allegron tiloista tarjotaan tukipalveluita Pietarsaaren seudun kuntien asukkaille. Vaasassa on jo vanhastaan vastaava toimipiste, Närpiöön on tulossa kolmas.

Perheneuvolassa käsitellään vanhemmuuteen liittyviä ongelmia ja haasteita.

– Tehtävämme on tukea lasten kasvatusta ja kehitystä. Jos vanhemmalla on huoli lapsesta tai hän kokee, että lapsen kanssa menevät kotona sukset ristiin eikä jaksa vanhempana, tuemme vanhemmuutta, Lundén määrittelee yhden toiminnn tärkeimmistä osa-alueista.

Parisuhteen hoito on toinen laajempi kokonaisuus. Perheneuvola kuitenkin nimensä mukaisesti edellyttää, että pariskunnalla on alaikäisiä lapsia kotona.

– Jos pariterapiaa halutaan, kokemuksen mukaan on kyse kommunikaatio-ongelmista. Vanhemmat voivat myös tuntea, että lasten kasvatuksen kanssa menee hyvin, mutta keskinäisessä suhteessa on ongelmia.

Mikäli pari on lapseton tai lapset ovat jo kasvaneet aikuisiksi, parisuhteen solmuja voi availla kirkon perheasiain palvelussa, joka toimii edelleen rinnalla.

Perheneuvolan kynnys pidetään mahdollisimman matalana.

– Jokainen voi itse ottaa meihin yhteyttä ilman mitään lähetettä mistään. Meillä on yhteinen ajanvarausnumero. Joku meistä ottaa sitten yhteyttä ja antaa ensimmäisen tapaamisajan, Camilla Lundén opastaa.

Uutena palveluna aloittaneessa perheneuvolassa ensimmäistä vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan pari-kolme viikkoa. Mikäli kriisi perheessä on akuutti, voi ensimmäisen ajan saada parin kolmen päivänkin sisällä.

– Ensimmäisessä ajanvaraustilanteessakin voi jo saada apua ja joitakin vinkkejä. Mietimme yhdessä, minkä palvelun piiriin perhe kuuluu, itse kenenkään ei tarvitse tietää oikeaa osoitetta, kehityspsykologian asiantuntija Nina Lahti sanoo.

Milloin on sitten oikea hetki pyytää apua?

– Voiko tänne tulla liian aikaisin? En usko, sosiaalityöntekijä Monica Hällund-Myntti sanoo.

– Parempi on ottaa yhteyttä ennemmin kuin myöhemmin. Jos kokee samojen asioiden, kysymysten ja huolenaiheiden toistuvan kotona ja ettei omin voimin päästä eteen päin, silloin on jo hyvä hetki ottaa yhteyttä, Lundén toteaa.

Jo yksi tai pari käyntiä saattavat riittää pulmien selvittämiseen, kun tukea tarvitseva saa uusia ajatuksia.

– Perhe asettaa tavoitteet, joita he haluavat työstää. He kertovat meille, milaista apua tarvitsevat, ja me työskentelemme sitten sen ympärillä.

Jos perheestä puuttuvat hyvät hetket, on vaikeaa laittaa rajoja ja sanoa ei.

Kun perheessä on teini-ikäisiä lapsia ja vanhemmat tuntevat puhuvansa seinille, kyse on viestintäongelmasta, perheneuvolan väki kertoo.

– Tunneyhteys lapseen on jotenkin kadonnut. Pienenä lapsi on kaikessa mukana, mutta myöhemmin ajatukset voivat mennä ristiin vanhemman kanssa. Ja jos perheestä puuttuvat hyvät hetket, on vaikeaa laittaa rajoja ja sanoa ei, Camilla Lundén sanoo.

Vanhemmat saattavat ajatella, että lapsen on muututtava ja alettava tottelemaan vanhaan malliin. Perheneuvonnassa kuitenkin katsotaan, että jos vanhempi itse muuttaa omaa käyttäytymistään pienestikin, lapsi huomaa sen ja tulee vastaan.

– Tämä on palapeliä, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Parisuhteessa on sama: emme voi odottaa että se toinen muuttuu. Pitää myös miettiä omaa rooliaan, tehtäväänsä ja sitä, mitä itse tuo mukaan tähän.

Murrosikäinen lapsi – yhtä hyvin puoliso – saattaa olla haluton osallistumaan terapiasessioihin. Mukanaolo ei myöskään ole välttämätöntä, joskin toivottavaa.

– Silloin aloittelemme ainakin vanhemman kanssa ja toivomme, että lapsi tulee jossain vaiheessa mukaan. Vanhemman kanssa voidaan tehdä paljon myös. Tehtävämme on auttaa vanhempaa näkemään lapsen tilanne, miksi hän ehkä kiukuttelee ja miltä hänestä tuntuu.

Lundénin mukaan vanhemmilla on yleensä vastaukset itsellään, mutta kun kotona on niin sanotusti tilanne päällä, tunteet ottavat vallan.

– Parisuhteessa voi olla samalla tavalla. Jos toinen käy terapiassa, toinenkin saattaa pikku hiljaa kiinnostua, kun näkee puolisossaan muutoksia, Nina Lahti huomauttaa.

Perheneuvolassa etsitään perheen vahvuuksia.

– Jos kotona voidaan huonosti, on vaikeaa siinä tilanteessa nähdä, mikä siellä toimii ja mikä on hyvää. Kun kotona on hyvä olla, lapselle on helpompaa kohdata jossain muualla esimerkiksi pettymyksiä, jos sitä on harjoiteltu ja puhuttu kotona, Lundén kertoo.

Hänen mielestään perheiden ongelmat ainakin näyttävät lisääntyneen. Lasten pahoinvoinnista puhutaan paljon, mutta Camilla Lundén ei usko siihen olevan yhtä ja ainoaa syytä sen kummemmin kuin ratkaisuakaan.

– Voimme tarjota ainakin perhesiteiden ja vuorovaikutuksen vahvistamista. On todella tärkeää, että asioista on perheessä yhteisymmärrys ja että lapsi tuntee, että hänet hyväksytään kotona.

Nina Lahden mukaan aina ei huomata, että vanhemmuuskin muuttuu vuosien myötä.

– Ensin ovat vauvavuodet, sitten ollaan pienten lasten kanssa, sitten tulevat teinivuodet. Vanhemmuus on prosessi, johon on kasvettava.

Lundénin, Lahden ja Hällund-Myntin lisäksi perheneuvolassa työskentelevät sosiaalityöntekijä Yvonne Åkerlund sekä kehityspsykologian asiantuntija Johanna Hagström-Hietala.